Kerjäläisten määrä lähes entisellään

Kerjäläisongelma keskittyy tänäkin vuonna Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Helsingin kaupungin 15 kaupunkiin lähettämän kyselyn mukaan kerjäläismäärät ovat koko Suomessa suunnilleen viime vuoden tasolla.

Kotimaa
Kerjäläinen Helsingin Narinkkatorilla.
Yle

Helsingissä kerjäläisiä tosin arvioidaan olevan viimevuotista enemmän. Arviointia vaikeuttaa kerjäläisten lisääntynyt liikkuminen.

Helsingin sosiaaliviraston asiantuntijan Jarmo Räihän mukaan ulkomaalaisia kerjäläisiä on suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 10 - 20. Kokonaismäärästä luvut eivät kerro, sillä samat kerjäläiset on voitu laskea useampaan kertaan eri kaupungeissa.

- Kerjäämisen tapa on muuttunut liikkuvammaksi. Ihmiset liikkuvat omilla autoillaan pääkaupunkiseudun sisällä ja muissa kunnissa. Meidän on vaikea selvittää tarkkoja määriä.

Helsingissä satakunta kerjuulla

Sekä sosiaaliviraston että poliisin arvio Helsingissä olevien kerjäläisten määrästä liikkuu sadan korvilla. Viime vuonna Helsingin poliisi arvioi kerjäläisiä olleen tähän aikaan vuodessa noin 50.

- Vain osa on Helsingin ydinkeskustan alueella, missä toiminta on näkyvintä. Ydinkeskustassa kerjää jatkuvasti noin 20 – 30, ehkä 40 henkilöä, arvioi kerjäläistilanteeseen perehtynyt ylikomisario Mika Pöyry Helsingin poliisista.

Aggressiivinen kaupustelu ja katumusisointi lisääntyneet

Helsingin sosiaaliviraston ja Diakonissalaitoksen Romanit tiellä –projektissa on käynyt ilmi, että perinteinen katukerjääminen on muuttunut katusoittamiseksi ja kukkien sekä rihkamakorujen kaupusteluksi. Poliisi on samaan aikaan saanut aiempaa enemmän ilmoituksia aggressiivisesta käyttäytymisestä. Ilmiöt liittyvät toisiinsa.

- Nimenomaan se liittyy aggressiiviseen kaupusteluun. Väkisin tyrkytetään ja myydään tavaraa ihmisille, ylikomisario Pöyry sanoo.

Pöyry arvioi, että kaupustelu ja katusoittaminen ovat tapoja naamioida kerjääminen hyväksytymmäksi. Toisaalta kerjäämisestä on erotettava ammattimainen katumusisointi.

- Itse kukin voi havaita, että Helsingin keskustassa on ihan ammattilaisiakin soittamassa, Pöyry sanoo.

Ammattimaisten soittajien määrää verrattuna kerjäläisiin on vaikea arvioida. Jarmo Räihän mukaan on tavallista, että kerjäläiset toimivat perhekunnittain: miehet soittavat ja naiset kerjäävät kadulla. Kukkien kaupustelua ovat harrastaneet lähinnä naiset.

Poliisi voi puuttua kerjäämiseen

Ylikomisario Mika Pöyryn mukaan aggressiivisen käyttäytymisen määrää on vaikea arvioida, koska kerjäläisyys ei rekisteröidy tilastoihin.

- Kerjäläisyys ei ole sellainen statustieto, joka aina ensimmäisenä nousee poliisin hälytystehtävätilastoihin.

Kerjäläisten aggressiivisuuden määrää arvioidaan lähinnä kansalaisuuden perusteella. Kesäaikana ilmoituksia tulee Pöyryn mukaan ”kymmenittäin” kuukaudessa. Useimmiten ilmoitus koskee Romanian kansalaisia. Poliisi voi puuttua häiritsevään käyttäytymiseen järjestyslain nojalla.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen