Poppanen syntyi lääkkeeksi traumaattiseen lapsuuteen

Maija Poppanen on tälläytynyt ja turhamainen. Kädessään hänellä on matosta tehty laukku ja papukaijapäinen sateenvarjo. Käytös on täysin ennalta arvaamatonta. Pikkumainenkin hän on, ja itsekeskeinen, mutta miksi lapset sitten pitävät hänestä?

kulttuuri

- Luulen, että lapset ihastuvat kirjan mielikuvitusmaailmaan, siihen fantasiaan, jonka kirjailija PL Travers on luonut. Ja, järjestäähän hän lakkaamatta mitä uskomattomimpia yllätyksiä Pankin perheen lapsille, Hans Berndtsson sanoo.

Hans Berndtsson ohjaa Maija Poppanen -musikaalin Helsingin kaupunginteatteriin. Näytelmän ensi-ilta on elokuussa.

Maija Poppasen realismia ja fantasiaa sekoittava maailma on sukua englantilaisen kertomaperinteen Peter Panille, Liisa Ihmemaassa -kirjalle sekä Edith Nesbitin luomille tarinoille.

Traversin elämästä tiedetään vain vähän

Pamela Lyndon Travers oli tosiasiassa Helen Lyndon Goff. Hän syntyi Australian Queenslandissa vuonna 1899. Äiti oli australialainen, isä irlantilainen.

Tulevan kirjailijan lapsuus oli traaginen. Äiti oli mielenvikainen, ja lapset joutuivat todistamaan hänen itsemurhayrityksiään. Isä joi itsensä hengiltä.

17-vuotiaana Helen jätti menneen taakseen. Hän muutti Irlantiin, vaihtoi nimensä Pamela Lyndon Traversiksi ja alkoi esiintyä näyttelijänä ja tanssijana. Australian vuosistaan hän ei koskaan suostunut puhumaan.

Poppasen mystinen tupsahdus

Maija Poppasen syntyhistoria on kuin Maijan tuiskahtaminen Pankin perheen rappusille Kirsikkatie 17:ään.

”Heti kun tuo olento oli portin sisäpuolella, tuuli näytti nostavan hänet ilmaan ja viskaavan talon ovelle. Näytti siltä kuin tuuli olisi lennättänyt hänet ensin portille, odottanut, kunnes hän oli avannut sen, ja sitten tupsauttanut hänet ulos laukkuineen päivineen. Odottavat lapset kuulivat kauhean jysäyksen, ja koko talo tärähti, kun hän laski maihin.”

Ensimmäinen Maija Poppanen -kirja ilmestyi 1930-luvun puolessa välissä. PL Travers oli kiinnostunut kelttiläisestä traditiosta ja itäisestä mystiikasta. Ne ruokkivat Traversin mielenkiintoa magiikkaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen.

André Bernardin teoksessa Miten kirjallisuuden hahmot ovat syntyneet Travers kertoo:

- Olen aina olettanut, että hän on ilmestynyt samasta tyhjyyden muurista kuin ne runot myytit ja legendat, joita olen imenyt itseeni koko kirjoittamiseni ajan.

- Pamela Travers perehtyi eri uskontoihin Intiassa ja Yhdysvalloissa, ja liittyi erääseen venäläiseen uskonlahkoon. Näistä kokemuksistaan hän on napannut yhtä ja toista kertomuksiinsa, Hans Berndtsson taas sanoo.

Sitten on tietysti se tarina, jonka mukaan PL Travers viihdytti eräänä sateisena iltapäivänä paria nuorta vierailijaansa asuessaan Englannissa, ja kehitti tarinan kukkakeppimäisestä, punaposkisesta ja nappisilmäisestä lastenhoitajasta.

Taivas ja linnut ovat klassikossa keskeisiä

Varmaa on kuitenkin, että Travers kirjoitti hahmoon paljon itseään ja unelmiaan lääkitsemään traumaattista lapsuuttaan.

Berndtsson uskoo, että Maija Poppanen on ehkä Traversin omaa lapsuudenfantasiaa.

Tarvers sanoikin itse eräässä haastattelussa luulevansa, että Maija Poppanen on liikkunut hänen mielessään kuin ikkunaverho koko elämänsä ajan.

Varmaa myös on mistä Maija Poppanen tulee, ja minne hän menee jättäessään Pankin perheen yhtä yllättäen kuin on heidän kotiinsa ilmestynytkin.

- Hän tulee taivaasta! Maija Poppanen tulee taivaasta ja palaa sinne. Hän puhuu tähdistä, ja eräässä ensimmäisen kirjan luvuista Maija maalaa keskellä yötä tikapuilla seisten taivaan kuin tyhjästä, ja liimaa siihen piparkakkuja tähdiksi, ja piparkakut alkavat loistaa tähtien lailla, Berndtsson innostuu.

Myös linnut ovat kirjoissa hyvin tärkeitä; Lintuja on koko ajan kaikkialla. Ne ovat vapauden symboleita.

Kirjan hahmoista tärkeässä osassa on Lintutäti, jonka ympärillä lensi lintuja, liiteli ja leijaili ja laskeutui ja nousi. Ja sitten on tietysti nokisutari joka asuu savupiipussa taivaan ja helvetin välissä, ja toteaa, että lähemmäksi taivasta kuin talonkatolle ei voi päästä.

Disney-versiossa inhottavaa tekopirteyttä

Oli aivan selvää, että Disney-konserni tarttui aiheeseen ja muokkasi Maija Poppasen elokuvamusikaaliksi vuonna 1964. Elokuvan Maija, Julie Andrews, oli kaukana hollantilaista puunukkea muistuttavasta, särmikkäästä kirjan Maija Poppasesta.

PL Travers inhosi elokuvan amerikkalaista tekopirteyttä, ja vastusti sen vuoksi ankarasti näyttämömusikaalin valmistamista aiheesta. Kymmenen vuoden neuvottelujen jälkeen Travers lopulta myöntyi, mutta tiukoilla ehdoilla.

Hans Berndtsson kuvaa teatteriversiota siniseksi näytelmäksi, joka kurkottaa lähelle taivasta ja tähtiä.

Mutta jossakin Travers joutui antamaan periksi. Elokuvan tunnetuiksi tekemistä lauluista Supercalifragilisticexplialidocius sekä Tilkka makeeta, Spoonful of sugar eivät ole Pamela Traversin keksimiä.

Travers ei mistään hinnasta olisi halunnut niitä mukaan teatteriversioon, mutta ymmärsi lopulta laulujen olevan niin suosittuja, että teatterimusikaali vesittyisi oleellisesti, ellei niitä otettaisi mukaan.

Disneyn levy-yhtiö puolestaan väittää, että Travers suostui elokuvanversioon vasta kuultuaan Richard ja Robert Shermanin nerokkaan musiikin.

Ota tästä nyt sitten selvää, ja onko sillä oikeastaan mitään väliä, pääasia, että kirjan taika on saatu siirrettyä näyttämölle.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Kai Ristola