Dan Steinbock: talouden taantuma yhä luultua pahempi

Kansainvälisen talouden taantumasta toipuminen kestää selvästi kauemmin kuin mitä Suomessa ja Euroopassa on tähän asti arvioitu. Yhdysvaltain talous heikkenee vielä pitkälle ensi vuoteen saakka. Suomelle tärkeät vientimarkkinat virkistyvät ehkä vasta 3-4 vuoden kuluttua. Näin arvioi kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja Dan Steinbock.

talous
Dan Steinbock puhuu Keskuskauppakamarilla.
Lasse Lehman

Suomessa 1980-luvulla tunnetuksi tullut mediatutkija ja arvokriittinen keskustelija tohtori Dan Steinbock on luonut itselleen uuden uran taloustutkijana Yhdysvalloissa. Hän johtaa Intian, Kiinan ja Amerikan talouksiin erikoistuneen instituutin tutkimusosastoa. Dan Steinbock on juuri palannut laajalta Kiinaan ja muualle Aasiaan suuntautuneelta tiedonkeruumatkalta.

Synkkä viesti

- Taloudessa ei ole menossa ainoastaan ohimenevä suhdannekriisi. Meneillään on maailmanlaajuinen rakennemuutos, joka tulee heikentämään perinteisten suurten teollisuusmaiden asemaa maailmankaupassa. Nousevia maita ovat Kiina, Intia ja Suomen naapurimaa Venäjä, arvioi Steinbock Yle Uutisten haastattelussa.

- Eikä taantuman pohjia ole nähty vielä. Alamäki jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun, ehkä ensi vuoden puoliväliin saakka. Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden toipumista saadaan odottaa jopa 3 - 4 vuotta, synkistelee Steinbock.

Kriisi ei edes puolivälissä

Euroopan kannalta ei talouden kriisi ole Steinbockin mukaan edes puolivälissä.

- Skeptikkona odotan uusia yllätyksiä edelleen Euroopasta. Nämä liittyvät annettujen lainojen alas kirjauksiin ja varsinkin Euroopan siirtymätalouksissa osalta prosessi on vasta alussa, arvioi Steinbock.

- Yhdysvaltain osalta kriisiä pitkittävät yllätykset liittyvät kiinteistöbisnekseen sekä asuntomarkkinoihin ja tietenkin finanssisektoriin.

Vieläkö kriisi syvenee?

- Talouskriisi syvenee kyllä. Elpymisen aika ei ole vielä edes Yhdysvalloissa, on Steinbockin tyly arvio. - Euroopassa tilanne voi näyttää osakekursseista päätellen positiiviselta, mutta työttömyyden nousu on vasta alkanut.

Joko pankkien kriisi on ohi?

- Yhdysvaltojen finanssisektorissa emme ole vielä nähneet kaikkea, tiivistää Steinbock pahaenteisesti.

Epäilen, että Yhdysvalloissa tehdyt pankkien stressitestit oli mitoitettu niin väljästi ja epämääräisesti, että niiden lopputulokset olivat yhtä epämääräisiä. Tuntuu siltä, etteivät stressitestien tulokset aiheuta pankeille mitään ongelmia, koska kyse oli arviointi- ja arvostuskysymyksestä.

- Tilanne Yhdysvalloissa on se, että pankkijärjestelmän kohtalo on riippunut liittohallituksen tuesta. Pankkijärjestelmän kunto on todellisuudessa ollut heikommissa kantimissa kuin kuvitellaan. Emme yksinkertaisesti tiedä, onko sieltä todellakin puhdistettu kaikki epäselvät taseet.

- Kiinteistökaupan putoamisen tahti on kyllä hidastunut. Jos talouden kriisiä katsotaan asuntojen tuotannon tai hintaindeksien kautta, niin alamäki tulee jatkumaan vielä vähintään vuoden 2009 loppuun. Mahdollisesti vielä ensi vuoden puoliväliin asti, rajaa Dan Steinbock.

Onko Suomessa ymmärretty kriisin luonne?

- Minusta tuntuu, että ei olla. Se johtuu siitä, että kriisin ensimmäiset signaalit tulivat Yhdysvalloista, mistä ne välittyivät nopeimmin Aasiaan. Esimerkiksi pienet ASEAN:n maat, avoimet taloudet kuten Hongkong ja Singapore ovat niissä tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan nyt kaikkein pessimistisimpiä tulevaisuuden suhteen. Kaksi vuotta sitten ne olivat optimistisimmat maat, ihmettelee Steinbock.

- Ja tälläkin hetkellä on Malakansalmella Indonesian, Singaporen ja Malesian välissä noin 740 konttilaivaa. Ne kaikki odottavat rahteja, koska kysyntä ei vain vedä, muistelee Steinbock matkakokemuksiaan.

Onko kyseessä rakenteellinen vai suhdannekriisi?

- Kyseessä hyvin laaja ja globaali rakennemuutos, tiivistää Dan Steinbock. Syvimmillään se tarkoittaa sitä, että suurten G7-teollisuusmaiden, ennen kaikkea Yhdysvaltojen, Länsi-Euroopan ja Japanin osuus globaalista kasvusta laskee. Samaan aikaan Brick-maat, eli suurten nousevien talouksien - Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian - rooli on jatkuvasti noussut.

Voiko Suomi luottaa vientiin?

- Hyvä kysymys, olen miettinyt tätä kun, kriisi siirtyi Aasian pienempiin, avoimiin talouksiin, missä taantuma näkyi ensimmäisenä. Niissä voi olla myös toimintamalleja Suomelle, pohtii Steinbock. Nyt vallitsee erittäin syvä negatiivinen kysyntäshokki, josta ylös nouseminen kestää 3 – 4 vuotta. Aasiassa Kiinan ja Intian kaltaisten nousutalouksien vahva nousu luo kysyntää ja työpaikkoja.

- Suomessa täytyy kysyä, mitä meidän ympärillämme on sellaista, joka luonnollisesti kasvaa. Ja se tulee olemaan Venäjä. Pitkällä tähtäimellä meidän täytyy nähdä kotimarkkinat ei vain Suomessa, vaan niin että siihen kuuluu Venäjä ja koko suuri Itämeren alue.

Mistä tulevaisuuden työpaikat Suomeen?

- Uskon, että pidemmällä tähtäimellä tulemme näkemään myös viennin elpymisen. Kysynnän romahtaminen on ollut niin syvä, että samalla on syntynyt paljon patoutunutta kysyntää. Siksi tilanteessa on myös suuria mahdollisuuksia niille yrityksille, jotka pääsevät parin vaikean vuoden ylitse. Silloin toimimme ehkä uusilla toimialoilla, jotka eivät ole monikansallisten yritysten hallitsemia .

Meidän tulee nähdä tämä tilanne hyvin liikkuvana ja juoksevana ja mennä sinne väliin minne vaan voidaan mennä.

- Uskon viennin mahdollisuuksiin edelleen. Mutta minusta suomalaisten täytyy oppia ajattelemaan itseään, ei vain viejinä, vaan myös sijoittajina.

- Suomalaisten yritysten täytyy aiempaa enemmän liittoutua ulkomaisten yritysten kanssa, ennen kaikkea niiden kanssa jotka toimivat nopean kasvun siirtymätalouksissa ja nousutalouksissa. On etsittävä kasvua ei vain viennistä vaan myös suorista sijoituksista ulkomailla, päättää tulevaisuuden visionsa tohtori Dan Steinbock.

Lähteet: Yle-Uutiset / Jorma Mattila