1. yle.fi
  2. Uutiset

Kylien turva syntyy yhteistyöllä

Kylien kattojärjestö Kainuun Nuotta suunnittelee kyläturvaverkkoa. Tavoitteena on kyläläisten yhteisvastuun parantaminen. Kylät tarvitsevat omaehtoista toimintaa, koska yhteiskunnan turvaverkko ei riittävästi ylety pikkukylille.

kylät
Vanha keppiin nojaava nainen kukkakimppu sylissään seisoo punaisen mökin pihalla
Suomessa on enemmän maaseutua kuin missään muussa EU-maassa. Haja-asutusalueella elää noin neljännes suomalaisista.Kuva: Arja Lento/YLE

Kyläläiset tarvitsevat yhä enemmän apua esimerkiksi ikääntymisesta johtuen. Pienet ja syrjäiset kylät eivät kuitenkaan luota saavansa riittävästi viranomaisapua ja yhteiskunnan palveluita, sillä kuntien rahatilanne on heikko. Kyläyhdistykset ovatkin käynnistämässä vapaaehtoistyötä kylien turvallisuuden ja palveluiden takaamiseksi.

Kyläturva huomioi myös onnettomuustilanteet, kertoo toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry:stä.

- Melkein jokainen kyläläinen on kokenut, että esimerkiksi paloauton ja ambulanssin saapuminen viipyy pitkään. Kyläturvan kehittäminen on aivan välttämätöntä, kun julkiset turvaverkostot harvenevat eivätkä reagointiajat ole suinkaan lyhenemässä.

Vapaaehtoisia pelastustyöntekijöitä jo onkin osassa kuntia. Kyläturvassa toimintojen yhteistyötä parannetaan. Kyläturva voi parhaimmillaan ehkäistä myös syrjäytymisestä johtuvia onnettomuuksia.

- Turvallisuus on laaja käsite. Kylillä tapahtuu kaikenlaista, esimerkiksi joku ihminen autoilee alkoholin vaikutuksessa. Asiasta ei kuitenkaan puhuta, vaan tekijöitä jopa suojellaan. Ongelma havaitaan todelliseksi vasta sitten, kun se näkyy onnettomuuden yhteydessä lehtien palstoilla. Ajaminen humalassa on toki melko harvinaista, mutta se toimii esimerkkinä siitä, kuinka vaikea on puuttua henkilökohtaisiin asioihin. Turvallisuussuunnitelmaa tehtäessä kaikki asiat on kuitenkin nostettava pöydälle, Karppinen sanoo.

Kyläturvasta on jo aiempia kokemuksia

Kokemuksia on ainakin muutamasta kylästä Lapin alueelta. Siellä toiminta on aloitettu niin, että kyläläiset ovat kertoneet, millaisia palveluita ja millaista turvaa he tarvitsevat. Lopulta toiminta on laajentunut vapaaehtoistyön ulkopuolellekin, kertoo Lapin kyläkoordinaattori Eija Leppäjärvi:

- Meillä on paljon palkallisia kyläpiikoja ja -renkejä, jotka auttavat pikkuaskareissa kyläläisiä ja pitävät kylän tilannetta silmällä, sillä kunnilta sitä apua ei enää saada.

Kyläturva on toimivaa silloin, kun asukkaat voivat luottaa saavansa apua läheltä.

- Kylät ovat pieniä ja niiden ikärakenne osin vääristynyt, mutta sen verran pitäisi välittää toisista, että katsottaisiin, näkyykö naapurissa valot ja onko postia haettu. Turvallisuuden tunne on pienistä asioista kiinni, sanoo Leppäjärvi.

Kylien turvasuunnitelma on osa Kainuun turvallisuussuunnitelmaa.

Lähteet: YLE Kainuu / Jouni Pilto

Lue seuraavaksi