Maanviljelijää tympii elinkeinonsa syyllistäminen ympäristöasioissa

Maatalous on tuhonnut Itämeren ja rehevöittänyt sisävedet. Maatalous on pahin ympäristörikollinen. Samaan aikaan kuitenkin halutaan syödä puhdasta, kotimaista lähiruokaa. Ristiriitaista? Mitä tuumii maanviljelijä maataloutta koskevasta ympäristökeskustelusta?

luonto
Kuvassa maanviljelijä Erkki KeskitaloYLE/ Vihtori Koskinen

MTK Hämeen Lahden tuottajayhdistyksen ympäristöasiamies Erkki Keskitalo on 70-luvun alkupuolelta asti viljellyt viljaa tilallaan Lahden Okeroisissa. Osa tilan maista rajoittuu Porvoonjokeen ja ympäristökysymykset tuottavat isännälle päänvaivaa - aivan kuten muillekin viljelijöille. Rehellisesti sanottuna Erkki Keskitaloa oikeastaan jo hiukan naurattaa ympäristökeskustelu, jossa maataloutta syyllistetään oikein urakalla.

- Ei ole ainuttakaan seminaaria tai tilaisuutta jossa ei avauspuheenvuorossa esitettäisi, että saataisiinpa lopulta maatalouden päästöt kuriin. Ja kuitenkin maataloudessa on tehty erittäin paljon asioita päästöjen pienentämiseksi, sanoo Erkki Keskitalo.

Viljelymenetelmiä on uusittu. On otettu käyttöön suorakylvötekniikka, kevytmuokkaus ja luonnonhoitopellot. Suojakaistat kaikkien ojien ja muiden vesien ympärillä ovat arkipäivää ja valuma-altaitakin on jonkin verran käytössä. Lisäksi monet viljelijät tekevät vapaaehtoisia suojakaistoja suunnittelemalla kesantopeltoja joen tai muun vesistön ranta-alueille.

- Kesantopellot esimerkiksi minun tilallani jokivarressa ovat 40-50 metriä leveitä, mutta niitä ei kirjata suojakaistoiksi vaan ne merkitään luonnonhoitopelloiksi. Tehdään siis ympäristön eteen vähän enemmänkin kuin on kirjattu ylös, muistuttaa Erkki Keskitalo.

Maatalous Porvoonjoen pahin uhka?

Ravinnetaselaskelmien mukaan lannoitteet eivät nykyisellä lannoitustasolla voi mennä suoraan Porvoonjokeen. Kasvinviljelytiloilla lannoitusta on vähennetty jo niin paljon, että enempiin nipistyksiin ei enää ole varaa.

- Jos halutaan viljellä leipäviljaa niin lannoitteita ei voi tästä enää vähentää. Sen jälkeen valkuaistaso jäisi jo liian alhaiseksi leipäviljalle ja vilja päätyisi rehuksi. Onko järkeä viljellä vehnää rehuksi, kysyy maanviljelijä Erkki Keskitalo.

Ympäristöasiat päänvaivana jatkuvasti

Ympäristönsuojelu on viljelijälle iso asia. Keskustelu velloo mediassa ja jatkuvasti tulee uusia määräyksiä. Muutosten perässä pysyminen ei ole helppoa. Tiukennuksia on yhä tulossa.

- Ympäristönsuojelua on jo yritetty parantaa niin monella keinolla maanviljelyksessä, että on jo vaikea keksiä uusia keinoja siihen, toteaa Erkki Keskitalo.

EU-tukien jatkuva valvonta pitää huolen siitä, että ympäristöön liittyviä määräyksiä noudatetaan Päijät-Hämeessäkin säntillisesti. Jokaisen peltolohkon osalta on tarkkaan selvitettävä paperilla lannoitus ja muut toimenpiteet. Toteutumista valvotaan tarkastuksin.

Rakennemuutos vei ruisrääkät

Ennen ruisrääkkä lauloi maaseudulla kauniisti kesäyössä, mutta nykyään sen laulua kuulee harvoin. Maatalouden rakennemuutos on vähentänyt sopivien elinympäristöjen määrää. Onko ruisrääkälle ja muille linnuille sijaa tehomaatalouden pelloilla?

- Pellolla pesivien lintujen pesiä ei saa hävittää. Vastuulliset viljelijät etsivät pesät pelloilta ja niiden kohdalla tehdään lenkki, jotta pesät jäävät paikoilleen. Tämä koskee esimerkiksi töyhtöhyyppää ja kuovia. Pellolla pesivät linnut koitetaan säilyttää koska meillä on ohjeet ja määräykset, joiden mukaan niitä ei saa hävittää, sanoo Erkki Keskitalo.

Viranomaisten ohjeiden mukaan pellot tulisi puida keskeltä reunoille päin. Tavallinen reunoilta keskustaan päin suuntautuva leikkaus voi ajaa linnut ja muut eläimet loukkuun pellon keskelle, jolloin ne lopulta kuolevat leikkuupuimurin alle. Miksi useimmiten edelleen pellot puidaan silti reunoilta keskustaan päin?

- Nämä eläimet jotka jäävät kasvustoon ovat siellä viimeiseen asti, vaikka pelto puitaisiin keskeltä reunoille. Olen istunut vuodesta -73 puimurin pukilla enkä ole todennut, että lintuja tai muita eläimiä olisi juurikaan puimuriin mennyt. Toki se vaatii vähän valppautta puimurimieheltä!

Suututtaako?

Maatalous on lukuisista ympäristönsuojelutoimenpiteistä huolimatta julkisessa keskustelussa usein yhä yksi pahimmista ympäristörikollisista. Käytännön tuloksia tiukemmista suojelutoimenpiteistä voidaan odottaa 5-10 vuoden kuluttua. Viljelijä ei enää usein jaksa edes suuttua paikoillaan junnaavasta keskustelusta, mutta...

- Ei tämän päivän viljelijöitä voida syyttää synneistä, jotka on tehty kolmekymmentä vuotta sitten, jyrähtää Erkki Keskitalo.

Lähteet: YLE Lahti / Johanna Talasterä