Haketerminaalit vaativat YVA-menettelyä

Keitele-Päijänne alueelle suunniteltujen haketerminaalien ympäristövaikutukset tulee selvittää riittävällä tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely takaa esimerkiksi melu- ja pölyhaittojen selvittämisen.

Päijänteen lumoava ja puhdas luonto halutaan valjastaa virkistymiseen. Kuva: Riku Kaminen

-YVA-menettelyt hankkeen alkuvaiheessa olisivat ehdottoman tarpeelliset, koska kyse on niin laajasta ja monipuolisesta hankkeesta. Näin päästäisiin parempiin lopputuloksiin, arvioi Keski-Suomen Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Esa Mikkonen.

Menetelmän tarkoituksena on varmistaa, että hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Arviointi kestäisi noin vuoden verran. Menetelmä otetaan käyttöön, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Monipuolinen selvitys

Ylitarkastaja Mikkosen mukaan YVA-menetelmä tulee vireille automaattisesti Padasjoen Maakesken haketerminaalin takia. Padasjoelle on kaavailtu niin sanottua kotisatamaa haketta kuljettavalle biolaivalle. Maakesken satama olisi siis muita terminaaleja suurempi.

- On järkevää samalla ulottaa YVA-menetelmä koko hankkeeseen, Mikkonen sanoo ja muistuttaa, että YVA-lain mukaan satamat, jotka on tarkoitettu yli 1350 tonnin aluksille edellyttävät YVA-menettelyjä.

-Tämä proomu olisi paljon suurempi. Se ottaa muistaakseni yli 7000 tonnia haketta eli se painaa paljon enemmän.

Jokaisen terminaalin rakentaminen vaatii YVA-menettelyjen lisäksi ympäristöluvan sekä mahdollisesti vesilain mukaisen luvan.

Suunnitelmien mukaan haketerminaaleihin kuljetetaan rekoilla puuainesta noin 30 kilometrin säteeltä.

-YVA:ssa voitaisiin huomioida myös tienvarsien asukkaat, joita ei juuri ympäristöluvassa huomioida, Mikkonen sanoo.

Satamassa puu varastoidaan, haketetaan ja kuljetetaan valtavalla laivalla biovoimalaan. Keljonlahden uusi voimala toimisi pilottikohteena.

Monipuolinen arviointimenetelmä huomioisi myös haketerminaalien maisemoinnin Päijänteen ja Keiteleen rannoille.

Satama työllistäisi vähintään 30

Käytännössä hanketta eteenpäin vienyt Suomen Vesitieyhdistys on ollut yhteydessä terminaalien sijaintikuntiin. Paikkakunnat ovat Kuhmoinen, Sysmä, Toivakka, Heinola, Viitasaari ja Padasjoki. Konnevesi-Viitasaari -alueelle sijoittuisi yhteensä neljä terminaalia. Luhanka vetäytyi hankkeesta.

Toivakan kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies suhtautuu hankkeeseen avoimin mielin, kunhan sopiva alue terminaalille löytyy.

-Se työllistäisi täällä ja paikalliset olosuhteet tulisi huomioitua. Oltaisiin sitten mukana EU:n ilmastopaketissa. Edistyksellinen hankehan tämä olisi.

Kunnalla on ehdottaa yksi maa-alue kymmenen hehtaaria vaativalle terminaalille. Jos se ei sovellu alueeksi, kuulostellaan maanomistajien halua myydä maata.

-Hanke pitää tehdä avoimesti ja läpinäkyvästi. Tulee arvioida hyödyt ja haitat. Väkisin ei kannata, eikä voi viedä mitään hanketta eteenpäin, muistuttaa Pyökkimies.

Yhden sataman on arvioitu työllistävän vähintään 30 henkeä.

Haketerminaalit ovat osa liikenne- ja viestintäministeriön selvitystä Keitele-Päijänne -reitistön soveltumista hakkeen ja turpeen kuljettamiseen.