Suomenlahden pohjan hapettamista testataan Raaseporissa

Suomenlahden tilaa yritetään parantaa pumppaamalla happipitoista vettä hapettomuudesta kärsivään merenlahteen. Hapetustutkimus on käynnistymässä läntiseen Uuteenmaahan kuuluvassa Sandöfjärdenin lahdessa.

Kotimaa

Sandöfjärdenin selkä on kärsinyt jokaisena 2000-luvun kesänä happikadosta. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat sijoittavat 20 - 30 metriä syvään lahteen neljän metrin syvyydelle kuusi hapetuspumppua, joiden yhteinen pumppausteho on enimmillään 492 000 kuutiota päivässä.

Laitteet pumppaavat happipitoista vettä pohjan läheisyyteen yhden metrin paksuista "sukkaa" myöden. Maksimiteholla pumpattaessa laitteiden läpi kulkee vuorokaudessa noin 0,3 prosenttia Sandöfjärdenin koko vesimäärästä. Koska pumput ovat melko kaukana pohjasta, ne eivät sekoita pohjalietettä, kertoo SYKEn erikoistutkija Kai Myrberg YLE Uutisille. Pumppujen tuottama paine riittää kuitenkin ainakin teoriassa hapettamaan vuoden aikana koko lahden veden.

Pumput otetaan käyttöön elokuussa. Loppuvuosi käytetään pumppujen toiminnan tarkkailun ja vesinäytteiden ottoon. Varsinainen 2-vuotinen tutkimus alkaa ensi vuonna.

Sandöfjärden on lahti, jonka vesi ei juurikaan vaihdu. Lahtea muusta Suomenlahdesta erottavat "kynnykset" ovat korkeat, joten Sandöfjärden on hyvin järvimäinen. Pumppujen tuoma veden laadun muutos voidaan siis hyvin mitata, kertoo Myrberg.

Kyseessä on yhteispohjoismainen hanke, nimeltään Proppen. Hankkeen toinen osa on Tukholman saaristossa, Lännerstasundetissa. Siellä pumppuja sijoitetaan lahteen, jossa toisin kuin Sandöfjärdenissä, happitilanne ei yleensä parane talven aikana.

Hankkeen tavoite on selvittää hapettamisen tuomaa hyötyä. Jos tulokset ovat hyvät, hapettamista voidaan ehkä tehdä laajemmillakin alueilla. Hapettamiseen sisältyy isoja kysymyksiä, jotka on hyvä selvittää, sanoo erikoistutkija Kai Myrberg.

Lähteet: YLE Uutiset