Hevosia hoidetaan jo kantasolujen avulla

Turkulainen EvoStem Finland on tehnyt hevosten jännevammojen kantasoluhoitoja neljä vuotta ja tähtää hoidolla kansainvälisille kentille. Hoitoja on tehty yli 80 hevoselle ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kantasoluhoidoista toivotaan tulevaisuudessa hoitokeinoa myös ihmisten sairauksien hoitoon.

Kotimaa
Eläinklinikka AniVetin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Jyri Koponen leikkaa rasvaa River dance hevosen hännän vierestä.YLE

Jalan jännevamman hoidossa hevosesta otetaan rasvaa hännäntyvestä, ihon alta. Rasvasta seulotaan laboratoriossa kantasolut, jotka viikon jälkeen ruiskutetaan vammakohtaan. Kantasolu muuntuu jännesoluksi ja korjaa vaurion jättämättä arpikudosta.

EvoStemin toimitusjohtaja Johanna Reiman kertoo heidän vievän hoitoa pohjoismaihin ja sen jälkeen laajemmalle.

- Euroopassa tulee vuosittain 150 000 hevosten jännevammaa, Reiman kertoo.

Kantasoluhoito on alunperin kehitetty Tampereen yliopiston hallinnoimassa Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa.

Hoitoa ihmisille

Tulevaisuudessa tarkoitus on tuoda kantasoluhoitoja myös ihmisille. Nyt kesällä ja syksyllä tehdäänkin Reimanin mukaan päätöksiä, mille alueelle EvoStem on lähdössä.

- Mahdollisuuksista on paljon, osin ne liittyvä ortopedian eli luu- ja tukielinsairauksiin, osin moniin muihin ongelmiin.

Koska kantasolu pystyy periaatteessa muuntautumaan millaiseksi soluksi tahansa, voisi siitä löytyä apu monenlaisiin ongelmiin. Esimerkkinä Reiman mainitsee miljoonat tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät.

- Markkinat ovat isot, mutta se oman alueen löytäminen ei ole helppoa. Emme maalaile taivaanrantaa tässä ollenkaan vaan etenemme järjestelmällisesti, Reiman toteaa.

Tutkimuksia tarvitaan

Hevosten kantasoluhoidoista saatuja kokemuksia voidaan Reimanin mukaan käyttää apuna, kun ihmisten hoitoja suunnitellaan. Kuten hevoselta, ihmiseltäkin kantasoluja löytyy rasvasta.

Reiman kuitenkin toteaa, että hoidot ovat vielä pitkän tutkimustien päässä ja tutkimustulosten muuttaminen käytännöksi vie taas oman aikansa. Aikajänne voi olla kymmeniäkin vuosia.

Samaa mieltä on kantasoluihin perehtynyt Turun yliopiston professori Olli Lassila. Hän uskoo, että kantasoluista pystytään löytämään apu esimerkiksi diabetekseen, mutta työ on vasta alkuvaiheessa.

Tieteiskirjallisuudessa kantasoluilla kasvatetaan uusia käsiä, sydämiä, jopa aivoja. Teoriassa tämä olisi jopa mahdollista, mutta Lassilan mukaan tähän tarvitaan paitsi kantasoluja, myös tarkkaa tietoa eri elimien rakenteista.

Lisäksi kantasolujen kasvu- ja muuntautumis prosesseja ei vielä tiedetä tarpeeksi tarkkaan. Ellei kantasolujen kasvua pystytä hallitsemaan, niistä voi pahimmassa tapauksessa kehittyä syöpä.

- Tarvitaan kuitenkin ihan perustutkimustakin kymmenen, kaksikymmentä vuotta, jotta hoidot tulisivat olemaan tehokkaat ja turvalliset.

Lähteet: YLE Turku / Kimmo Gustafsson