Koe uusi yle.fi

Perussuomalaisten koneisto ei pysynyt kannatuksen perässä

Timo Soinin äänillä eurovaaleissa juhlinut perussuomalaiset on vaikeamman tehtävän edessä eduskuntavaaleissa reilun puolentoista vuoden päästä. Tutkijan mukaan puolue on ollut niin kovassa nosteessa, että organisaatio ei ole ehtinyt kehittyä kannatuksen tahdissa.

talous

Soinin takana perussuomalaiset kärsii samalla kasvojen puutteesta: eduskuntaryhmässä on sitoutumattomia ja politiikan kiertolaisia.

Politiikan dosentti Ville Pernaa Turun yliopistosta sanoo, että vaikka perussuomalaiset on eurovaalituloksen valossa kovassa nousussa, eduskuntavaaleissa asetelma on puolueelle vaikeampi.

- Kun eurovaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä, se avaa mahdollisuuksia valovoimaiselle kärkiehdokkaalle. Timo Soini keräsi valtaosan perussuomalaisten äänisaaliista.

- Vaikka Soini saisi eduskuntavaaleissa Uudellamaalla valtavan äänisaaliin, ei se vielä riitä vaalivoittoon. Menestystä pitää tulla useammassa vaalipiirissä, Pernaa sanoo.

Ville Pernaan mielestä eduskuntavaalien ehdokasasettelu on perussuomalaisille suuri haaste.

- Heidän nousunsa on ollut nopeaa, ja heillä ei ole sellaista alueellista verkostoa, jossa olisi kovinkaan paljoa kokeneita kansanedustajia tai eduskuntavaaliehdokkaita.

Eduskuntaryhmässä politiikan kiertolaisia

Kun Timo Soini siirtyy europarlamenttiin, perussuomalaisten viiden kansanedustajan eduskuntaryhmässä pitkää linjaa edustaa enää Raimo Vistbacka. Adoptiolausunnoistaan muistettava varapuheenjohtaja Pentti Oinonen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, muut politiikan kiertolaisia.

Kaksi viidestä perussuomalaisten kansanedustajasta ei edes kuulu puolueeseen. Soinin viime vaaleissa eduskuntaan vetämä Pirkko Ruohonen-Lerner on aiemmin toiminut kokoomuksessa ja sitoutumattomana vihreissä. Toinen sitoutumaton on Pertti "Veltto" Virtanen.

Soinin tilalle eduskuntaan nousee Pietari Jääskeläinen. Jääskeläisellä on taustaa keskustassa ja vihreissä, mutta nykyään hän on perussuomalaisten jäsen.

Organisaatio vielä heikko

Jääskeläinen toimii perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Hänen mukaansa puoluekoneisto ei ole ehtinyt kasvaa samaa tahtia kannatuksen kanssa.

- Muihin puolueisiin nähden esimerkiksi rahoitus on minimaalista. Erityisesti piiri- ja paikallistasoa täytyy nyt vahvistaa, Jääskeläinen sanoo.

Nuorisopolitiikkaan ei ole ehditty

Perussuomalaisten toiminnan keskeneräisyys näkyy esimerkiksi siinä, että poliitikkohautomona pidetyn ylioppilaspolitiikan se on jättänyt muille. Perussuomalaisilla ei ole yhtään edustajaa ylioppilaskuntien edustajistoissa, vaikka puolueiden nuorisojärjestöillä on niissä iso rooli.

- Viime edustajistovaaleissa 2007 emme oikein saaneet organisoitua toimintaa, emmekä halunneet lähteä pienellä ehdokasmäärällä yrittämään. Keskitymme hoitamaan kunnallisvaalit kunnialla. Syksyn edustajistovaaleissa tilanne muuttuu, sanoo perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala.

Eri asia on, onko perussuomalaisilla kannatusta yliopistoissa. Yleisesti on epäilty, että nuoret ja varsinkaan nuoret naiset eivät innostu puolueesta.

- Onhan meillä enemmistö miehiä, nuorisojärjestössäkin miehiä on 75 prosenttia. Tilanne tulee varmasti paranemaan, vaikka tasajako ei mielestäni itseisarvo olekaan. Uskon, että kun järjestön rakenteita saadaan pystyyn ja toimintaa alkaa olla, naisetkin lähtevät mukaan. Esimerkiksi piirijärjestöt ovat vasta perusteilla, Saarakkala kertoo

Kasvot hukassa

Vesa-Matti Saarakkala on myös puolueen varapuheenjohtaja. Hänelle on usein soviteltu Timo Soinin seuraajan viittaa, mutta muuten puolueen nousevia toivoja ei ole mediassa juuri näkynyt.

- Tällä hetkellä kärki on ehkä kapea. Kunnanvaltuustoihin saatiin kuitenkin nuoria läpi, ja uskon että heitä tulee nousemaan esiin, Saarakkala sanoo.

Perussuomalaisten kehittymätöntä koneistoa Saarakkala ei pidä vain huonona asiana.

- Toivon, että saamme lisää hyviä ihmisiä mukaan, mutta karttaisin liikaa ammattimaisuutta politiikan suhteen.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi