1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Verotus kiristyy ehkä jo ensi vuonna

Veroasteen arvioidaan kääntyvän nousuun ehkä jo ensi vuonna, tai viimeistään seuraavana. YLE Uutisten haastattelemat ekonomistit ennustavat, että seuraavan viiden vuoden aikana kokonaisveroasteen nousupaine voi olla lähes neljä prosenttiyksikköä. Taantuman jälkeen väestön vanheneminen kiristää veroja vielä lisää.

Talous
YLE / Soila Lindholm

Suomi ottaa taantuman kourissa miljarditolkulla velkaa, ja kun velka ei enää kasva, suomalaisten ikääntyminen kiihtyy niin, etteivät rahat tahdo millään riittää.

Julkiseen talouteen syntyy nyt ja lähivuosina valtaisa vaje. YLE Uutiset kysyi ekonomisteilta, kuinka paljon verotusta täytyisi lähivuosina kiristää, jos vaje hoidettaisiin pelkästään verotusta kiristämällä (eikä esimerkiksi sairaaloita lakkauttamalla).

Keskiarvoveikkaus on, että jo lähimmän viiden vuoden aikana verotus kiristyisi lähes neljä prosenttiyksikköä. Osa veikkaa vain parin prosenttiyksikön korotuspainetta, osa jopa yli viittä prosenttia. Suurimman osan korotuspaineesta aiheuttaa meneillään oleva taantuma.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana paine vielä kasvaa, sillä työssäkävijät uhkaavat väestön ikääntymisen takia loppua kesken. Vuoteen 2030 mennessä korotuspainetta voisi tulla vielä vielä pari kolme prosenttiyksikköä lisää.

Kokonaisveroaste on nyt 42,5 prosenttia, joten 2030 mennessä se saattaa enimmillään nousta yli 50 prosentin.

Kiristystä ehkä jo ensi vuonna

Ekonomistit arvioivat, että kokonaisveroaste kääntyy nousuun ehkä jo ensi vuonna tai viimeistään seuraavana. Vaikka valtio ei ole veronkorotuspäätöksiä kaavaillutkaan, niin moni kunta on. Kunnallisveron korotukset voivat siis kääntää kokonaisveroasteen nousuun jo 2010.

Eilen tiistaina valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok.) sanoi, että valtiolla veronkorotukset ovat seuraavan hallituksen asia, koska kriisin aikana veronkorotukset eivät olisi hyväksi talouskehitykselle. Katainen sanoi itse kannattavansa välillisten verojen kuten arvonlisäveron tai ympäristöverojen korotuksia palkkaveron korotusten sijasta.

Valtion on jo pian tehtävä myös päätöksiä siitä, kuinka julkisen talouden vajetta aiotaan paikata. Ekonomistien mielestä parhaita keinoja ovat työllisyysasteen nosto ja työurien pidentäminen.

Yksikään ei turvautuisi pelkkiin veronkiristyksiin tai menoleikkuksiin vaan niiden yhdistelmiin erilaisin painotuksin.

Arvonlisäveroon roima korotus

Kun valtio alkaa kiristää verotusta, se tehdään ekonomistien mukaan todennäköisimmin arvonlisäverolla.

Yleisen arvonlisäveroprosentin uskotaan nousevan nykyisestä 22 prosentista 25 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella. Uusi taso ei olisi pohjoismaalaisittain kovin tavaton, sillä muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa korkein arvonlisävero on 25 prosenttia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander ei itse korottaisi arvonlisäveroa, mutta uskoo valtion turvautuvan siihen sen tehokkuuden vuoksi.

- Luulen, että sillä voi olla ratkaiseva osuus tässä veronkorotustarpeen täyttämisessä. Arvonlisäveroa korottamalla on helppo kerätä hyvin paljon verotuloja ja sen takia se on hyvin houkutteleva vaihtoehto hallitukselle, sanoo Kiander.

Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila arvioi, että arvonlisäveron ohella hallitus korottaa myös muita välillisiä veroja, kuten ympäristö- ja kiinteistöveroja. Uotila uskoo myös, että syksyllä voimaan tuleva ruuan arvonlisäveron alennus jää voimaan, vaikka veron alentaminen keskellä veronkorotuspuheita vaikuttaakin vähän oudolta.

- Jälkiviisaasti sanottuna ruuan arvonlisäveron alentaminen ajoitettiin huonosti. Se tehtiin silloin, kun pelättiin inflaatiota ja päätös oli silloin ymmärrettävä. Nyt me tiedämme, että olisimme pärjänneet ilman veron alentamistakin.

Painetta ilman taantumaankin

Veronkiristystarve on viime aikoina ollut puheenaiheena suosittu - prosentteja on heitelty ja uhkakuvia esitelty.

Yksi keskustelun käynnistäjistä oli Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, joka noin viikko sitten puhui pankin tiedotustilaisuudessa viiden prosentin vajeesta julkisessa taloudessa.

Viiteen prosenttiin päädyttiin aiemmin keväällä pankin tutkimusjulkaisussa "Taantuman vaikutus julkisen talouden kestävyyteen".

Tutkimuksen mukaan kokonaisveroasteen korotuspainetta kertyy vuoteen 2030 mennessä ilman taantumaakin kolme prosenttiyksikköä, jolloin veroaste nousisi 42,5 prosentista 45,5 prosenttiin.

Taantuma kasvattaa korotuspainetta vielä noin viisi prosenttiyksikköä, jolloin kokonaisveroaste nousisi 2030 mennessä 50,8 prosenttiin.

Laskelmassa on taustaoletuksena, että julkisen talouden vaje paikattaisiin kokonaan veronkiristyksillä eikä esimerkiksi menoleikkauksilla tai työuria pidentämällä.

Lähteet: YLE Uutiset