1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

SörkkaRock heräsi henkiin

Helsingin vankilassa on kahden vuoden tauon jälkeen vietetty SörkkaRock-festivaalia. Karjaan Elävän Musiikin Yhdistys on ottanut järjestysvastuun ja yhdistys neuvottelee vankilan johdon kanssa myös jatkosta.

Jussi Syren & The Groundbreakers avasi SörkkäRockin. Kuva: YLE Helsinki / Jukka Koski

Rock, pop, kantri ja bluegrass tuovat Sörkän muurien sisäpuolelle vaihtelua vankilan arkeen.

Leif Schwartz nauttii musiikista aurinkoisella vankilan pihalla.

- Kyllähän tämä tuo vaihtelua koppielämään. Siellä ollaan päivästä toiseen, tunnin ulkoilu, luetaan kirjaa jos ei ole tv:tä. Onhan tämä isoa vaihtelua, saa tuossa makkaraa ja mehua, mun mielestä se on inhimillistä koppiin verrattuna, siellä tulee aika elukka olo.

Vankilamiljöö tuo syvyyttä kantribiiseihin

SörkkaRock on jäänyt kahtena viime vuonna järjestämättä, kun edellinen järjestäjä luopui vetovastuusta. Vuonna 1986 alkaneita perinteitä jatkaa nyt Karjaan Elävän Musiikin yhdistys KELMU.

Esiintyjäksi on saatu mm. Freud Marx Engels & Jung, Aarne Tenkanen, Doctor´s Order ja Kristiina Wheeler.

Ensimmäisenä lavalle kavunnut bluegrass-yhtye Jussi Syren & The Groundbreakersin nokkamies myöntää, että kun kutsu kävi, mieleen tulivat Johnny Cashin vankilalevytykset.

- Ensimmäinen mielikuva joka tuli, oli Folsom Prison -levy. Bluegrass- ja kantrimusiikissa on kaikki elämän ilmiöt mukana ja usein viitataan näihin olosuhteisiin, että kyllä se tietysti tuo syvyyttä niihin biiseihin.

KELMU neuvottelee myös jatkosta

Karjaan Elävän Musiikin yhdistyksen Benny Uhlenius on toiminut SörkkaRockin uuden tulemisen kätilönä. Omassa työssään Uhlenius on tehnyt päihdehuoltotyötä vankien kanssa, mistä syntyi myös ajatus tapahtuman herättämisestä henkiin. Yhdistys neuvottelee vankilan johdon kanssa myös jatkosta.

- Kun minä olin nuori, sanottiin, että rock´n´roll on paholaisen musiikkia, mutta elävän musiikin yhdistyksen näkemys on, että musiikki on pelastanut monia.

Usean aiemman SörkkaRockin veteraani Harri Dahlström pitää kesän musiikkipäivää nykyisen tuomionsa kohokohtana.

- Olen ollut vuonna 1991 täällä ensimmäisen kerran. Kyllä tämä on vähän jäykistynyt, ennen jengi bailasi tässä paljon enemmän. Mä ajattelen, että tämä on nyt ainakin se kohokohta, on kiva kuulla näitä bändejä. Ei täällä pysty silleen irrottelee kuin siviilissä, että pyssyt paukkuu ja muuta.