1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Vesijärveä ei kannata hapettaa

Lahden satamassa järjestetyn F1–venetapahtuman mahdollinen haitta Vesijärvelle oli minimaalinen, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella työskentelevä Kirsi Vakkilainen. Vakkilaisen mielestä imagollisesti tapahtuma on kuitenkin varsin kyseenalainen. Hapetusta järvenhoitokeinoja hän arvostelee.

luonto
YLE / Heikki Ahonen

Vesijärvellä on ollut huonoja ja hyviä aikoja, sanoo Vesijärveä ja erityisesti Enonselän tilaa jo 90-luvun puolivälistä asti tutkinut FT Kirsi Vakkilainen. Vaihtelu johtuu siitä, että jotkut vuodet ovat olleet sateisempia ja tuulisempia kuin toiset.

-Vesijärvi ei ole vain kuoppa, jossa on vettä, vaan sen ympärillä on maata. Maalla tapahtuu kaikenlaista ja vedet valuvat Vesijärveen, muistuttaa Vakkilainen.

- Nämä ovat hyvin monimutkaisia kysymyksiä ja niiden hallinta ei ole helppoa. Pitkän aikavälin tutkimus perustuukin juuri, siihen että opittaisiin ymmärtämään syy – seuraus suhteita.

Tilanteet vaihtelevat ja Vesijärven on elettävä epävarmuuden kanssa. Yksi erittäin edullinen ratkaisu voisi olla vain antaa järven olla. Joskus se voi olla jopa tehokas ja toimiva vaihtoehto. Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan haaste. Luonnon voimille ei voi mitään, mutta siihen mitä järveen valuu pystymme vaijuttamaan.

- Se on iso työ ja pitkän aikavälin rupeama. Siinä olisi mahtava paikka näyttää, että täällä osataan järvikunnostus, Kirsi Vakkilainen innostuu.

Hapetuksesta myös haittaa

Viime vuosina Vesijärven happitilanne on ollut hyvä. Se on jopa parempi kuin 90-luvun kirkkaimpina vuosina, jolloin järvellä ei ollut sinileväkukintojakaan. Nyt järvelle on suunnitteilla laajaminen tehohapetus. Kirsi Vakkilainen kyseenalaistaa operaation. Varsinkin nyt, kun happitilanne ei ole ollut kovin huono.

- Hapetusta kokeiltiin 70-80 luvuilla sillä seurauksella, että hapettaminen pani ravinteet entistä enemmän kiertämään ja sen seurauksena tuli entistä pahempia leväkukintoja. Kokeilu lopetettiinkin muutaman vuoden jälkeen, Vakkilainen muistelee. Hän kokeilisi hapettamista ensin vaikka jossain pienemmässä järvialtaassa ja katsoisi mitä se todellisuudessa aiheuttaa.

Hapetuksessa idea on painaa lämmintä pintavettä syvempiin kerroksiin. Etukäteen on vaikea arvioida mitä se esimerkiksi Enonselällä aiheuttaa. Ainakin voidaan arvata, että viileää vettä vaativat kalat ja eläimet tulevat kärsimään.

- Näin isoon kysymykseen ei ole yhtä selkeää ratkaisua.

Vakkilaisen mielestä tässä onkin loistava paikka tehdä yhteistyötä monien toimijoiden kanssa ja katsoa esimerkiksi mitä valuma-alueella on tapahtunut.

- Kannattaisi tutkia, mitä sieltä järveen menee ja koettaa puuttua niihin. Se on mahdollista jopa Enonselän alueella. Usein ajatellaan, että kun alue on täyteen rakennettu, jätevesille ei voi tehdä muuta kuin pistää putkeen ja laskea järveen. Mutta nykyään maailmalta on saatu kuulla tosi hienoa ilosanomaa. Jopa tiheään rakennetuissa miljoonakaupungeissa pystytään näille asioille tekemään jotain. Miksei sitten Lahdessa!

Lähteet: YLE Lahti

Lue seuraavaksi