Kivikauden eurooppalainen soitti huilua jo 35 000 vuotta sitten

Saksasta on löytynyt maailman vanhin tunnettu soitin. Euroopan kivikautinen asukas soitteli huiluaan nykyisen Achjoen laaksossa Etelä-Saksassa 35 000 vuotta sitten. Samalta alueelta on kaivettu myös muita merkkejä kivikauden korkeakulttuurista.

kulttuuri

Hohle Felsin luolasta löytynyt 22-senttinen soitin oli 12 kappaleena, mutta palapeli oli koottavissa miltei ehjäksi. Muinainen muusikko kaiversi viisireikäisen soittimensa huolellisesti kivityökalulla suuren korppikotkan ontosta siipiluusta.

Tutkijat löysivät myös sirpaleita kolmesta lähes yhtä vanhasta huilusta, jotka oli tehty mammutin syöksyhampaista. Tekotapa on vielä linnunluuhuiluakin monimutkaisempi, sillä syöksyhammas oli ensin halkaistava ja lopuksi liimattava uudelleen yhteen.

Alue on varmistumassa kivikautisen kulttuurin aarreaitaksi, sillä viime vuonna löydettiin vain muutaman metrin päästä naista esittävä pienoispatsas, "Hohle Felsin Venus". Lisäksi asukkaat jättivät jälkeensä yhtä luolamaalauksissä käytettyjen värien tarveainetta, poltettuja luita.

Vahastaan alueelta tunnetaan muun muassa pikkuruinen mammuttiveistos sekä 30 000 vuoden takainen huilu, joka oli maailman vanhin tunnettu soitin ennen uusinta löytöä.

Musiikki kokosi luolaihmisiä, uskoo tutkija

Ainakin huilut valmistettiin paikan päällä, sillä löytöjen joukossa on myös piikivisiä työkaluja sekä luista jätteeksi jääneitä lastuja. Kaivertajat käyttivät töissään linnun- ja mammutinluiden lisäksi myös muun muassa hevosen ja karhun luita.

Tutkimusta johtaneen Tübingenin yliopiston professorin Nicholas Conardin mukaan soitinlöydöt kertovat, että Ach- ja Lonejokien ensimmäisten nykyihmiset olivat musikaalisia.

Hän arvelee, että musiikilla oli yhteisöä kokoava vaikutus, mikä antoi nykyihmisten esivanhemmille etulyöntiaseman neandertalilaisiin asukkaisiin nähden.

Tutkimuksesta kerrotaan brittiläisessä Nature-tiedelehdessä.

Lähteet: AFP, DPA