Kansanedustajien lahjontalakia halutaan kiristää

Kansanedustajien lahjontaa koskeviin säädöksiin suunnitellaan kiristyksiä. Asiaa pohtiva työryhmä aikoo ehdottaa, että kansanedustajia koskisivat käytännössä samanlaiset säännöt kuin virkamiehiä. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) kannattaa ajatusta lämpimästi.

talous
Eduskunnan istuntosali
YLE

Kansanedustajilla on nykyään virkamiehiä selvästi löysemmät lahjontasäädökset. Lahjontaan syyllistyminen edellyttää sitä, että edustaja on erikseen luvannut lahjoittajalle toimia tämän edun mukaisesti. Tämän lupauksen toteennäyttäminen on ilman tunnustusta lähes mahdotonta.

Työryhmä aikookin YLE Uutisten tietojen mukaan ehdottaa, että lahjusrikos voisi tapahtua myös ilman erityistä lupausta. Myös säädösten kiristämisestä muilta osin on työryhmässä keskusteltu.

Brax: Ajat ovat muuttuneet

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) kertoo kannattavansa ajatusta erittäin lämpimästi. Hän sanoo, että poliittikkojen rahoituksessa on nyt saavutettu kulminaatiopiste, ja asiaa koskevat säädökset on lopultakin muutettava.

Brax uskoo, että asia saa hyväksynnän myös tulevassa eduskuntakäsittelyssä. Kun lahjuspykälä lisättiin lakiin vuonna 2002, eduskunta halusi jättää sen väljäksi, ettei politiikka pääsisi siirtymään oikeussaleihin. Brax muistuttaa, että ajat ovat noista päivistä muuttuneet, ja vastaväitteiden esittäminen on nyt erittäin paljon hankalampaa.

Oikeusministeriö asetti lahjusrikostyöryhmän sen jälkeen, kun Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO oli suositellut Suomelle asiaan puuttumista. Työryhmä antaa esityksensä syksyllä.

Lähteet: YLE Uutiset/ Terhi Uusivaara-Melari