1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Taideväärennökset tulevat harvoin julkisuuteen

Suomalaisilla taidemarkkinoilla myyjä vie ja ostaja vinkuu. Teoksen aitouden selvittäminen on ostajan kontolla. Taideväärennösepäilyt tulevat julkisuuteen yleensä vain silloin, kun niitä esiintyy museoissa.

kulttuuri
Kriitikko Otso Kantokorpi väitti viime viikolla, että Wäinö Aaltosen museossa Turussa esillä oleva venäläisen taiteen näyttely on suuri taidehuijaus.YLE

Taidemarkkinoiden tutkijan Pauliina Laitinen-Laihon mukaan yksityiset myyjät ja keräilijät pitävät epäilyksensä itsellään.

- Vaikka epäilisivät, niin myyjät eivät tutki teoksiaan ennen myyntiä. Väärennetyn teoksen ostaneet eivät tiedä, mitä tehdä ja kärsivät menetyksensä nahoissaan. Ja vaikka rikosjuttu tulisikin, ei rahojaan saa takaisin, koska vastuu on ostajalla.

Jos taideteoksen aitoudesta ei ole varmuutta, apua saa esimerkiksi taidekauppiailta.

- Vastuu on aina ostajalla. Hänen pitää selvittää teoksen historia ja aitous. Jos myyjä ei erikseen väitä teoksen olevan tunnetun taiteilijan tekemä, ei ostajan kannata niin olettaa, Laitinen-Laiho opastaa.

Poliisi levittää taideväärennöksiä

- Suomessa meillä on käytäntö, jossa poliisi ei tuhoja takavarikoituja väärennöksiä vaan ne tulevat ajan kanssa uudelleen myyntiin, koska väärennöksiä ei ole laitonta tehdä. Niitä vain ei saisi myydä toisen nimellä. Monissa muissa maissa viranomaiset tuhoavat väärennökset. Onneksi meilläkin ollaan tulevaisuudessa menossa siihen suuntaan, Laitinen-Laiho sanoo.

Suomessa liikkuvien väärennösten tai niissä kiinni olevien rahojen määrää on vaikea arvioida.

- Se on enemmän sellaista piilorikollisuutta, mutta kyllä siinä rahaa liikkuu. Näin taantuman aikana taidetta tosin myydään vähemmän eivätkä väärennöksetkään liiku. Silloin ongelmaksi tulevat taidevarkaudet.

Tutkija ei usko WAM:n näyttelyä huijaukseksi

Kriitikko Otso Kantokorpi väitti viime viikolla, että Turussa Wäinö Aaltosen museossa esillä oleva venäläinen näyttely on suuri taidehuijaus. Taidemarkkinoiden tutkija on eri mieltä.

- Ei näyttelystä voi sanoa mitään ilman tarkempaa tietoa teosten taustahistoriasta. Ei tässä ainakaan tietoisesti ole ketään yritetty huijata. Jos museo epäilisi teosten aitoutta, niin se reagoisi varmasti voimakkaammin, Laitinen-Laiho sanoo.

Laitinen-Laihon mukaan muutamissa näyttelyn teoksissa on kuitenkin sen verran epäselvyyksiä, että niitä tutkitaan tarkemmin.

Viitteitä tietoiseen huijaukseen on etsitty muun muassa siitä, että museo ei ole kertonut kokoelman omistajan nimeä.

- En usko, että museo pimittää keräilijän nimeä. Suomessa on aivan normaalia, että keräilijät pitävät matalaa profiilia.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi