1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Uusimaa

Luonto kärsii Uudenmaan ilmanlaadusta aiempaa vähemmän

Ilman epäpuhtauksien vaikutukset luontoon ovat vähentyneet Uudellamaalla. Vaikutukset ovat kuitenkin edelleen selvästi nähtävillä erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Jyväskylän yliopiston tutkija Irene Huuskonen tutkii jäkälien esiintymistä männyssä. Kuva: YLE Uusimaa

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan metsiä on kiertänyt jo pari kuukautta kaksi työparia. Tutkijat tekevät bioindikaattoriseurantaa, jossa tutkitaan ilmanlaadun vaikutuksia jäkäliä tarkastelemalla.

Vaikutukset selkeästi näkyvillä

Tutkijat käyvät läpi lähes 800 tutkimusalaa, joista jokaisella on kymmenen puuta, joista kartoitetaan jäkäläkasvillisuutta, eri jäkälälajien esiintymistä ja niiden kuntoa. Tutkimusten kohteena on kaikkiaan 12 eri jäkälälajia, jotka kasvavat mäntyjen rungoilla.

Jäkälät ovat hyviä ilmanlaadun bioindikaattoreita eli ilmaisijoita, sillä ne reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin niin ulkomuodon muutoksilla kuin lajiston köyhtymisellä.

Nyt tehtyjen tutkimusten valossa Uudenmaan tilanne näyttää kohtalaisen hyvältä, kertoo tutkimusta tekevä Irene Huuskonen Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksesta. Suurimmalla osalla alueesta vauriot ovat lieviä. Tervettä jäkälää kasvaa kuitenkin vain Uudenmaan pohjoisosissa, kertoo Huuskonen.

Tilanne kohentunut pitkällä aikavälillä

Bioindikaattoriseurantaa on tehty 80-luvulta lähtien. Viiden vuoden välein tehty seuranta on osoittanut tilanteen parantuneen päästöjen vähenemisen myötä.

Alustavien tulosten mukaan Uudenmaan heikoin arvosana tulee arvatenkin pääkaupunkiseudulta. Erityisesti ihan keskustassa kasvaa jäkälää vain vähän ja se on vaurioitunutta. Huuskosen mukaan nimenomaan pääkaupunkiseudulla jäkälävauriot ovat selkeimmin havaittavissa, mutta jäkälävauriovyöhyke ei ole niin laaja kuin se on menneinä vuosikymmeninä ollut.

Maastotyöt jatkuvat Uudellamaalla vielä kuukauden, sillä parisataa alaa on edelleen läpikäymättä. Lopulliset tutkimustulokset selviävät vuodenvaihteessa.