Lääkkeet tappavat jo lähes yhtä monta kuin viina

Lääkkeiden väärinkäyttöön menehtyy vuodessa viitisensataa suomalaista. Määrä on jo lähes yhtä suuri kuin alkoholimyrkytyksiin kuolevien. Ylilääkäri Antti Holopainen näkee suurena syynä lääkkeiden käytön valtavan kasvun. Riippuvuutta aiheuttavia aineita tarjotaan vaivaan kuin vaivaan, vaikka monesti haitat ovat hyötyjä suurempia.

Kotimaa
Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen
Lahtelainen lääkäri Antti Holopainen tuntee päihteidenkäytön ongelmatYLE / Heikki Ahonen

Lääkkeiden huumekäytön historia ulottuu Yhdysvalloissa jo maan sisällissodan aikaan, jolloin morfinismi levisi todella vaikeaksi ongelmaksi. Suomessa toisen maailmansodan aikana diasetyylimorfiinia eli heroiinia käytettiin lääkkeenä laajasti. Suomessa ainetta ei mielletty lainkaan huumeeksi, koska heroiini oli kipulääke ja tehokas yskänlääke.

- Sodan aikana Suomessa oli laaja opioidialtistus, mutta yllättävän pieni oli se määrä joka jatkoi heroniin käyttöä tai siirtyi morfiiniin poikkeusaikojen jälkeen, kertoo päihdeongelmaisten hoitoon erikoistuneen Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen.

- 1950-luvulla heroiini hävisi Suomen lääkevalikoimasta, hän jatkaa huumehistorian kertaamista.

Huumeaalto iski maan yli 90-luvulla

Ylilääkäri Antti Holopainen on seurannut päihdeongelmien hoitoa ja työskennellyt alalla 1970-luvulta saakka. Suomessa on ollut lääkkeiden väärinkäyttöongelma jo ennen huumeongelmaa.

- 1990-luvulla huumeiden käyttö kasvoi Suomessa räjähdysmäisesti. Huumeiden käyttö on levinnyt kaikkialle, pieniin kyliinkin. Varsinkin 90-luvun huumeaallossa amfetamiinin ja keskushermostoon vaikuttavien kipulääkeiden väärinkäyttö ja niihin liittyvä laiton huumeorganisaatio levisi kaikkialle, Holopainen valottaa.

Englanninkielessä lääke-sana on sama kuin huume. Lääkkeiksi tarkoitettujen aineiden väärinkäyttö on huomattavasti perinteistä huumeidenkäyttöä yleisempää. Lääkkeet ovat huumeita väärinkäytettyinä ja päihteitä siinä kuin alkoholikin.

-On ollut jo pitkään niin, että lääkkeet ovat suurempi ongelma kuin perinteiset huumausaineet. Jopa sairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä syntyvä riippuvuus on ongelma. Lääkkeet ovat pahin huumeongelma Suomessa, korostaa Holopainen ja ihmettelee, ettei tieto vaikuta hoitoon.

- Tässä tilanteessa kun terveydenhoitojärjestelmä on kovilla, annetaan potilaalle helposti "edes ahdistusta lievittävä resepti tai hankalassa elämäntilanteessa unilääkeresepti”, Holopainen kuvaa.

- Tilapäistarkoituksessa olleet lääkeet jäävät jatkuvaan käyttöön, ikäänkuin hoidon sivuvaikutuksena. Jotkut hoitavat riippuvuussairauttaan lääkkeillä, kun muuta hoitoa ei ole.

Lahdessa on paljon päihdeongelmia

Lahti tukeutuu päihdepotilaiden hoidossa kolmanteen sektoriin, sanoo Antti Holopainen kotikaupungistaan. Hän pitää Lahden päihdehoitoresursseja vaatimattomina ja riittämättöminä.

- Itse olin vetämässä Lahden päihdepalvelustrategian valmistelua vuosina 2005-2006. Silloin todettiin, että kaupungilla pitäisi olla itsellään päihdeosaamista ja että hoitoa osattaisiin koordinoida. Käytännön toimia ei ole tehty, kertoo Holopainen ja jatkaa:

- Siinä nähdään, että meillä on hyviä aikomuksia, mutta käytäntöön eivät toimet ulotu.

Alkoholi on lääkekaapin päällä

Iso asia, joka lisää sekakäyttöä on että alkoholinkäyttöön suhtaudutaan Suomessa välinpitämättömästi. Alkoholinkäyttöön liittyvät krapulaoireet, joita parannetaan lääkkeillä. Näin syntyy alkoholi- ja lääkeriippuvuus.

- Suomessa on myös suhteellisen nuiva suhtautuminen kipulääkkeisiin. Voi olla, että kipuunsa lievitystä etsivät hakeutuvat etsimään lääkkeitä ja samalla tutustuvat huumeiden levitysmarkkinoihin, Antti Holopainen kuvaa yhtä reittiä lääkkeiden väärinkäyttöön.

Vaikka kipulääkkeitä ei saa helposti, joitakin lääkkeitä määrätään liiankin hanakasti.

- Kaiken takana on lopulta se, että suhtautuminen lääkkeiden käyttöön on liian myönteistä. Lääkkeiden määräminen on liian yleistä ja tilapäiseen käyttöön tarkoitetut lääkkeet jäävät jatkuvaan käyttöön, arvostelee lääkäri kollegoitaankin.

Nappi napataan vaivaan kuin vaivaan ja aina joku ajautuu riittuvuuteen.

- Hierojalle, jumppaan tai fysioterapiaan on paljon suurempi kynnys kuin saada bentsodiatsepiiniresepti. Terveydenhoitopalveluissa voisi keskustella myös arvoista! Tutkimustietoa on, joten miksi määrätään pitkäaikaiseen käyttöön lievästi rauhoittavia lääkkeiden, joiden teho on pieni ja aiheuttaa ongelmia? Miksi siihen sorrutaan? Antti Holopainen kysyy ja vastaa

- Meillä ei tosiallisesti ole turvallisia vaihtoehtoja ollenkaan niin helposti käytössä!

Miten lama vaikuttaa?

Kun lamasta alettiin puhua, vähenivät samantien kuntien maksumääräykset päihdeongelmaisten hoitoonohjauksessa, kertoo Antti Holopainen.

- Viime laman aikana ajettiin alas hoitojärjestelmä ja jälkiä korjataan edelleen. Nyt sanotaan ettei toisteta viime laman virheitä ja lyödään laimin hoitojärjestelmää ja sen kehittämistä. Hoitoon pääsyn kynnys on korkea, arvostelee päihdelääkäri.

- Ennaltaehkäisevä lääkekontrolli ei ole ajantasalla. Pitäisi valvoa, ettei kielteisiä ilmiöitä pääsisi syntymään eikä väärin hoitoa olisi. Toisaalta ymmärrän. että muutos on vaikea saada aikaan. Terveyskeskusten resurssit ovat riittämätttömiä ja kriisiterapian tehostaminen on vaikeaa.

Lääkkeet ovat nopeampi ratkaisu ongelmiin, mutta samalla ne synnyttävät uusia ongelmia.

Lähteet: YLE Lahti