Dinosaurusten syömätavat selviämässä

Dinosaurusten pään rakenne poikkesi niin perusteellisesti nykyisten eläinlajien kalloista, että tutkijoille on ollut arvoitus, millä tavoin kasvinsyöjäsaurukset mahtoivat ruokansa jauhaa. Hampaiden fossiileihin jääneet pienet naarmut ovat lopultakin ratkaiseet mysteerin.

Ulkomaat

Ankannokkaisten hadrosaurusten hampaita mikroskoopilla tähystelleet brittitutkijat päättelivät, että aikansa yleisimmän kasvinsyöjäsauruksen leuat liikkuivat ylös ja alas, eteen ja taakse ja vielä sivuttainkin.

Hadrosauruksilla ei ollut nisäkkäille tuttua joustavaa alaleuan niveltä, vaan nivel sijaitsi yläleuan ja kalloluun välissä. Otuksen haukatessa ruokaa yläleuka työntyi eteenpäin ja hampaiden pinnat liukuivat vastakkaisiin suuntiin, mikä hienonsi niiden välissä olleen ruoan, sanoo paleontologi Paul Barrett Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta.

Tutkijat ovat pähkäilleet pitkään myös sitä, mahtoivatko hydrosaurukset syödä ruokansa maasta vai kurkotella sitä puista. Tuore tutkimus antaa vastauksen siihenkin.

Tutkija Vince Williams Leicesterin yliopistosta sanoo, että vaikka maapallolla jo hydrosaurusten aikaan saattoi kasvaa ensimmäisiä ruoholajeja, ne tuskin riittivät runsaslukuisen eläinlajin pääravinnoksi. Hampaiden naarmusta selvisi kuitenkin, että eläin laidunsi ruokansa maasta: ruoassa oli hiekanmurusia. Todennäköisimpänä pääravintona pidetään nyt kortekasveja, joita hadrosauruksen aikaan oli runsaasti.

Tutkittavat hampaat olivat 65 - 69 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa eläneen hydrosauruksen suussa. Otus oli suurimmillaan 13 metriä pitkä ja painoi kolmisen tonnia. Tutkijat ovat löytäneet useita täydellisiä hydrosauruksen luurankoja ja jopa muumioituneita eläimiä, joiden iho ja mahan sisältö ovat säilyneet kivettyneinä tähän päivään.

Lähteet: YLE Uutiset