Pelson vankilan geenipankki edelleen uhattuna

Yli kaksikymmentä vuotta kestänyt suomenlampaan ja lapinlehmän säilytystyö vaarantuu Pelson vankilassa Vaalassa, jos Rikosseuraamusvirasto toteuttaa suunnitelmansa vankilan toimintojen supistamisesta.

Pelso
Lammas Pelson lampolassa.YLE

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Asko Mäki-Tanila pelkää, että Pelson vankilan arvokas työ geenipankkitoiminnassa on asteittain valumassa hukkaan.

- Pelso on puolen vuoden sisällä uudelleen esillä. Maan hallitus hylkäsi tammikuussa esityksen Pelson vankilan sulkemisesta ja kehotti päinvastoin huolehtimaan vankilan peruskorjaamisesta. Samassa yhteydessä oikeusministeri Tuija Brax lupasi turvata lampaiden ja lehmien ylläpidon jatkamisen Pelson vankilan maatilalla. Tämä tahtotila näkyy vihdoin Rikosseuraamusviraston tuoreessa kaavailussa. Sen nurjalla puolella on kuitenkin myös negatiivisia vaihtoehtoja, sanoo Mäki-Tanila.

Pelson vankilan maatilan lapinlehmien geenipankkitoiminta säilytetään nykyisellä tasolla. Lampaat kuitenkin halutaan siirtää muualle. Ellei niille löydy uutta paikkaa, ne saavat jäädä Pelsolle, mutta lampolan sulkemisen sijasta luovutaan puusepänteollisuudesta.

Vankilan tulevaisuus huolettaa

Myös Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen on tulevaisuudesta huolissaan.

- Pelson vankilan toimintamahdollisuuksia murennetaan pala palalta. Toiminnan supistamista Rikosseuraamusvirasto perustelee vankien määrän alenemisella. Taustalla on kuitenkin enemmän valtion tuottavuusohjelman mukainen henkilöstön vähentäminen.

Virkkusen mielestä tuorein uutinen lampolan ja puutyöverstaan vastakkainasettelusta johtaa toiminnan kaventamiseen, vaikka puhutaan monipuolisen tulevaisuuden turvaamisesta. Vastakkainasettelu on turhaa, sillä kummallekin toiminnalle on edellytykset myös supistetussa vankilassa. Vankien kuntoutus edellyttää työtoiminnan eri vaihtoehtojen ylläpitämistä Pelsolla.

Suomenlampaan tärkein katras

Pelsolla on suomenlampaan tärkein jalostus- ja geenipankkikatras, johon on koottu rodun erivärisiä yksilöitä. Siellä on myös erityisen uhanalaisia kainuunharmaslampaita, joita on koko maassa jäljellä vain 700 uuhta.

Suomenlammas tunnetaan ympäri maailmaa ja sitä on käytetty yleisesti muiden rotujen hedelmällisyyden parantamisessa. Käyttö jatkuu edelleen, ja esimerkiksi Pelsosta on viety jalostuseläimiä myös ulkomaille.

MTT oli mukana huhtikuussa Science-lehdessä julkaistussa molekyyligeneettisessä tutkimuksessa. Sen mukaan suomenlampaassa, kainuunharmaslampaassa ja ahvenanmaanlampaassa on geeniperimää, joka on hyvin varhain tullut Eurooppaan Lounais-Aasiasta, kotieläimeksi kehitetyn lampaan syntysijoilta. Suomalaiset rodut ovat siten perinnöllisesti ainutkertaisia ja Euroopankin mittakaavassa todellisia alkuperäisrotuja.

Lähteet: YLE Kainuu