Rahahanat aukeavat edelleen parin bussipysäkin välillä

Heinäkuun alussa astui voimaan markkinaoikeuden toukokuinen päätös, joka velvoittaa suoraan yhtä pikavippiyhtiötä siistimään toimintaansa. Muu ala katsoo, että velvollisuus tähän on nimenomaan tällä yksittäisellä yrityksellä. Sen sijaan Kuluttajaviraston mukaan markkinaoikeuden päätös linjasi koko alan toimintaa.

Kotimaa
YLE

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen oli selvää, että Oy Atlas-Invest Ab:n tuli lopettaa yölainaus, suitsia mainontaansa ja toimittaa jatkossa pikavipin sopimusehdot ennakkoon, ajoissa ja henkilökohtaisesti lainanhakijalle. Päätös tuli voimaan eilen, ja Atlas-Invest onkin sekä järjestänyt toimintaansa uudelleen että ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä Kuluttajavirastoon.

Kuluttajavirasto katsoo kuitenkin, että päätös vain vahvistaa jo olemassa olevan lain, ja siksi muidenkin pikavippiyritysten kuin Atlas-Investin tulisi järjestää toimintaansa uudelleen.

Päätös tuli, mutta viestivippaus jatkuu

YLE Uutiset yritti tavoittaa useita pikavippiyhtiöiden toimitusjohtajia asiaa kommentoimaan. Toimitusjohtajat olivat kuitenkin pitkissä palavereissa, ulkomailla, "ihan oikeasti ulkomailla", tai muuten niin kiireisiä, ettei kommentteja herunut.

Sen sijaan kuutta suurehkoa pikaluotottajaa edustavan Suomen Pienlainayhdityksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto löysi kalenteristaan tilaa.

- Kuluttajaviranomainen suhtautuu nyt markkinaoikeuden päätökseen ennakkopäätöksenä, joka velvoittaa kaikkia. Käsittääkseni markkinaoikeus ei kuitenkaan anna ennakkopäätöksiä lainkaan, toteaa Kuusisto.

Hänen mukaansa ainakaan Suomen Pienlainayhdistysten jäsenyritysten toimintaan päätös ei suuremmin vaikuttanut.

- Tein nopean kenttäkierroksen, ja vastaus yrityksistä oli se, että hyvin vähän päätös on vaikuttanut toimintaan.

Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltosen mukaan esimerkiksi pikavippien sopimusehtojen toimittamisessa muutoksia pitäisi jo lain nojallakin näkyä. Hänen mukaansa nykymeno ei voi jatkua.

- Ei se ole niin kätevää, että vain lähetän tekstiviestin sinne ja sieltä lähetetään toinen tänne ja sitten vielä kerran yksi sinne, ja sitten rahat olisivatkin jo tilillä. Parin bussipysäkin välillä ei pitäisi onnistua vippiä saamaan, Peltonen naurahtaa.

Kuusiston edustama Pienlainayhdistys puolestaan katsoo, että juuri niin kätevää se on.

- Jos tällainen yleinen rajoitus tulisi, että varojen siirtämisen viiveen tulisi olla tunteja eikä minuutteja, niin melko varmasti myös hyvin iso osa pörssi- ja valuuttakaupasta kaatuisi.

Ala pälyilee, virasto valvoo

Vääntö pikavippiasiassa voi jatkua pitkään. Kuluttajaviraston johtaja toteaa, että alalla seurataan nyt pälyillen, mitä muut yritykset tekevät. Peltonen sanoo kuitenkin kovasti toivovansa, että heinäkuun aikana muutoksia alkaa näkyä alan yritysten toiminnassa.

- Meillehän on tulossa myös pikavippitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Yrityksissä ehkä kuvitellaan, että Kuluttajavirasto odottaa lainsäädäntöä eikä valvontaa sillä välin olisi, mutta kyllä me valvomme, Peltonen toteaa.

Pikavippirintamalla toimii myös yrityksiä, joiden piirissä aputoiminimiä ja uusia palveluita näyttäisi syntyvän kuin sieniä sateella.

Parhaiden käytäntöjen pikavippaus

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvioi, että alalla on erilaisia toimintamalleja ja myös kyseenalaisia toimijoita.

Kuusisto haluaisikin kehittää myös omalla alallaan hyviä käytäntöjä, mutta pitää yhteistyötä esimerkiksi viranomaistahojen kanssa vaikeana näiden suhtautumisen vuoksi.

- Tahot joiden pitäisi tehdä yhteistyötä, puhuvat toistensa ohi. Se on ongelma. Mekin haluaisimme kehittää alalle hyviä käytäntöjä, mutta yhteistyötahot eivät välttämättä näe sitä edes mahdollisiksi. Sen sijaan ne katsovat, että kyseessä on yksiselitteisesti huono asia, jolle pitää laittaa kapuloita rattaisiin, Kuusisto sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Bikka Puoskari