Paksut eristeet eivät takaa energiansäästöä

Talojen paksut seinät ja iso eristemäärä eivät aina suoraan takaa energiansäästöä. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusten mukaan suuria eristemääriä tärkeämpää on huolellinen rakentaminen. Paksut eristeet voivat myös tuottaa kosteusongelmia.

Kuva: YLE

Matala- ja passiivienergiataloihin liittyvät paksut eristeet saattavat tuottaa vaikeita kosteus- ja homeongelmia. Eristemäärät kasvavat, kun uudet energiatehokkuusvaatimukset tulevat voimaan ensi vuonna. Valkeakosken asuntomessuilla nähdään esimerkiksi taloja, joiden eristepaksuus on jo puoli metriä ja ylikin. Tampereen teknillisessä yliopistossa matalaenergiarakenteita tutkinut tekniikan tohtori Juha Vinha sanoo, että ensi vuonna Suomi menee eristeiden paksuusvaatimuksissa maailman eturintamaan.

- Leikkisästi voi sanoa, että me teemme Suomessa ensi vuoden alussa lämmöneristeiden paksuudessa maailmanennätyksen. Menemme jopa muiden Pohjoismaidenkin ohi, kun yleensä olemma seuranneet niitä.

TTY:n matalaenergiarakentamista koskevat tutkimukset osoittavat, että eristeiden lisäys talojen seinissä, katossa ja alapohjassa voi olla vakava kosteus- ja homeriski, arvioi yliassistentti, tekniikan tohtori Juha Vinha.

- Rakenteiden lisäeristämisen perusasia on, että kun rakenteita eristetään lisää, rakenteiden ulko-osat eristeiden ulkopuolelle viilenevät ja silloin niissä voi helposti olla homeenkasvun kannalta oleellisia ongelmia ja kondenssi-ongelmat kasvavat.

- Kun ulko-osat ovat viileämpiä ja jos rakennus on tehty vähän hutiloiden, niin huono rakennustapa voi aiheuttaa sen, että rakenne voi vaurioitua herkemmin, myös lisäeristäminen alentaa rakenteiden ja rakennusten vikasietoisuutta.

Uudet materiaalit ja rakenteet tutkittava

Huonosta rakennustavasta ja homeongelmista on Suomessa runsaasti esimerkkejä viime vuosikymmeniltä. TTY:n Vinhan mukaan huolellinen rakennustapa voi tuoda nykytason vaatimusten mukaan eristetyn talon lähelle passiivitalojen energiakulutuksen arvoja.

Seinien, kattojen ja lattioiden eristeiden paksuneminen on tulevaisuudessa haaste myös talojen rakenteiden kestävyydelle. Vanhantyyppiset rakenteet eivät ehkä riitä kantamaan lisäeristeitä. Joissakin talotyypeissä ollaan Juha Vinhan mukaan jo nykyisin kosteusongelmien riskirajoilla, erityisesti talojen ylä- ja alapohjien eristäminen tuottaa ongelmia. Joudutaan käyttämään uusia kantavia rakenteita ja uusia eristemateriaaleja. Siksi tarvitaan tutkimusta.

- Nyt pitää tutkia asioita ennen kuin mennään eteenpäin. Vuonna 2010 tulevissa määräyksissä me mennään sellaiselle tasolle, että meillä kokemukset ja kunnon tutkimustiedot puuttuvat, muutamia koetaloja lukuunottamatta. Meillä ei ole vielä kokemusta näistä uusista materiaaleista ja kun kokemus vähenee, ongelmat kasvavat.

Esimerkiksi hirsirakentamisessa sisäpuolinen lisäeristäminen on Vinhan mukaan kosteusteknisesti vaikeaa ja sisältää riskejä. Harkkorakenteissa harkkojen käsiteltävyys heikkenee, jos niiden koko kasvaa eristemäärän mukana.

Eristeet maksavat

Lisäeristämisen on arvioitu kasvattavan talojen kustannuksia 5-10 prosenttia. Paksut eristeet vaativat myös valmistettaessa enemmän energiaa ja lisäävät hiilidioksidipäästöjä, toteaa tekniikan tohtori Juha Vinha TTY:stä. Energiankulutukseen vaikuttavat myös asukkaiden käyttötottumukset, lämmön talteenotto ja monet muut seikat. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos myös saattaa lisätä talojen kosteusongelmia.