1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Birgitta Stjernvall-Järvi tuntee kartanoiden maailman

Birgitta Stjernvall-Järvi vietti lapsuutensa Tainiovirran rannalla Vanha-Kartanossa. Nyt hän on kirjoittanut kirjan itähämäläisistä kartanoista ja niiden tapakulttuurista.

Birgitta Stjernvall-Järvi lapsuudenkotinsa maisemissa Kuva: YLE Lahti/ Tuija Veirto

Itä-Häme on tunnettua kartanoaluetta. Päijänteen itäpuolella Sysmässä ja Hartolassa tiedetään olleen liki 30 kartanoa. Parikymmentä niistä on ollut Tandefeltien omistuksessa.

Kartanoelämää Itä-Hämeessä -teoksen pohjana on Birgitta Stjernvall-Järven väitöskirja. Teos kaattaa ajanjakson 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Aihe on ollut tähän asti tutkimatonta sarkaa.

- Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander aloittivat laajan kirjasarjan, mutta sota tuli väliin ja toimitustyö jäi kesken. Arvokasta tutkimusmateriaalia tuhoutui myös Itä-Hämeen opiston palossa.

Kotiarkistot avautuivat

Birgitta Stjernvall-Järvi on mm. toiminut opiskeluaikanaan Yleisradiossa tv-kuuluttajana. Elämänura löytyi kuitenkin opettajan ammatista. Taidehistorian opintojen myötä Stjernvall-Järvi alkoi tutkia kartanoiden maailmaa perusteellisemmin, teki gradunsa ja lopulta myös väitöskirjan aiheesta vuonna 2007.

Uudessa kirjassa on ennen julkaisematonta materiaalia. Myös kartanoiden kotiarkistot avautuivat kirjoittajalle.

- Se on ollut kirjan kannalta ensiarvoisen tärkeää, kiittää Stjernvall-Järvi.

Lapsuus Vanha-Kartanossa

Birgitta Stjernvall-Järvi on isänsä äidin puolelta Tandefelteja. Vanha-Kartano on hänen syntymäkotinsa.

- Lapsena ihmettelin rakennuksen kokoa ja sisutusta, joka poikkesi ympäristöstä.

Vanha-Kartano on rakennettu 1700-luvun alussa ja se siirrettiin joen varresta nykyiseen paikkaansa 1930-luvulla, kertoo Stjernvall-Järvi.

- Ketaisen värinsä ja valkoiset ovi- ja ikkunapuitteet rakennus sai muodissa olleen empire-tyylin mukaisesti.

1700-luvun kartanokulttuurille oli tärkeää edustavuus. Sen mukaisesti rakennukset olivat isoja ja näyttäviä. Malli tuli Ruotsista. Kartanoissa vietettiin myös vilkasta seuraelämää ja harrastettiin musiikkia, näytelmiä ja kortinpeluuta. Tapa- ja ruokakulttuuri siirtyi kartanoista ympäröivään yhteiskuntaan.

- Lapsuudessani kuulin monia tarinoita suvun merkkihenkilöistä ja elämänvaiheista. Suvun taustat vaikuttivat varmasti myös omaan kasvatukseeni. Historia oli läsnä ja herätti kiinnostuksen kartanokulttuuria kohtaan laajemminkin, pohtii Birgitta Stjernvall-Järvi kirjanjulkistamistilaisuudessa lapsuudenkotinsa maisemissa.