yle.fi-etusivu

Ilmastonmuutoksen avaintekijä: lehmien röyhtäykset

Lehmien ruoansulatus on merkittävä ilmastoa lämmittävä tekijä. Yksi lehmä tuottaa vuodessa 50 - 100 kiloa ilmastoa voimakkaasti lämmittävää metaania. Lehmien ruokavalion muuttaminen vähentää metaanipäästöjä ja parantaa lehmien terveyttä.

luonto
YLE

Lehmien metaanipäästöt johtuvat siitä, että ne märehtivät ravintonsa, eli ruoansulatuksen suorittaa eläimen vatsassa oleva pieneliöstö. Prosessissa syntyy runsaasti metaanikaasua, joka lämmittää ilmastoa yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaammin. Asialla on suuri merkitys, sillä maailmassa on miljardeja lehmiä.

Yhdysvalloissa karjantuottajat ovat säikähtäneet tietoja, joiden mukaan karjatalous aiheuttaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin autoliikenne yhteensä. Karjan lisäksi laskelmaan oli liitetty eläinten ruoan vaatimien peltojen raivaaminen. Karjantuottajat pohtivat nyt keinoja ilmastovaikutustensa pienentämiseen. Tavoitteena on päästöjen vähentäminen neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä, kertoo The New York Times.

Vermontissa, USA:n koillisosassa 15 maitotilaa aloitti vuoden alussa kokeilun, jossa lehmille syötetään vähemmän niiden tavallista ravintoa, soijaa ja maissia, ja enemmän mm. alfalfaa ja pellavansiemeniä. Nämä lajit ovat samankaltaisia kuin lehmien alkuperäinen ravinto, ruoho.

Jo kokeilun alkukuukausina on saatu hämmästyttäviä tuloksia. Metaanipäästöt ovat vähentyneet 18 prosenttia, mutta samalla eläimet ovat muuttuneet terveemmiksi ja vahvemmiksi. Maidontuotanto on pysynyt ennallaan, joskin sen ennakoidaan pitkällä aikavälillä kasvavan, koska lehmät eivät sairastele ja elävät tavallista kauemmin.

Ranskassa metaanipäästöjen vähennys on jopa 30 prosenttia, koska siellä terveellisempää ravintoa on annettu myös tehotuotantotiloilla. Yhdysvalloissa kokeilussa on mukana vain luomutiloja, joilla lehmät ovat laitumilla osan vuodesta joka tapauksessa.

Soija ja maissi ovat viime vuosikymmeninä olleet karjan perusravintoa. Ne ovat halpoja tuotantokasveja, mutta tutkimuksen mukaan niiden rasvahappokoostumus poikkeaa tavallisen ruohon koostumuksesta siten, että lehmät aiheuttavat märehtiessään enemmän kaasuja. Nyt Yhdysvaltain maidontuottajat etsivät keinoja, joilla esim. pellavansiemeniä voisi hyödyntää karjatiloilla.

Pellavan sisältämä öljy voidaan kaiken lisäksi puristaa ulos siemenistä ja hyödyntää energiantuotannossa.

Lähteet: YLE Uutiset

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Ratko Mladić

Srebrenican uhri toivoo tänään tuomittavalle Ratko Mladićille täyttä rangaistusta: "Hänen tekonsa ovat pahuuden tuolla puolen"

Elävä arkisto

Kansa, jonka maailma petti

Minetit

Riita huippuvoimistelun kulisseissa jatkuu – voimisteluseura kertoo lasten joukkueiden ongelmista