1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kylmän sodan Pepsi-Colasta pitkä matka obamaniaan

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Moskovan vierailuun on ladattu suuria odotuksia uuden sivun kääntämisestä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa. Vaikka hyvän tahdon vakuutteluja on kuultu kummaltakin puolelta, ovat käytännössä kaikki konkreettiset kiistakysymykset edelleen pöydällä. Venäjällä suhtautuminen Obamaan onkin, jos ei kylmä, ainakin viileä ja kyyninen. Tavallisten venäläisten mielessä amerikkalaisvastaisuus on juurtunut syvälle.

Ulkomaat
Dmitri Medvedevin ja Barack Obaman maalatut muotokuvat Yhdysvaltain lippu taustanaan.
Reuters-TV

Kummankin maan huippujohto oli paikalla, kun Moskovassa todistettiin amerikkalais-venäläisten suhteiden tärkeää merkkipaalua lähes tasan 50 vuotta sitten. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšev ja Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixon maistelivat ensimmäisen kerran Neuvostoliittoon tuotua Pepsi-Colaa.

Paikalla ollut Pepsin silloinen toimitusjohtaja Donald Kendall muisteli hiljattain venäläislehdissä Hruštševin juoneen kuusi mukia ja tokaissut lopuksi Neuvostoliitossa valmistetun kolajuoman olleen parempaa.

Ydinsodan partaalta uuteen aallonpohjaan

Amerikkalais-venäläisissä suhteissa elettiin ankaran kilpailun, mutta myös ensimmäisen liennytyksen kautta. Pari vuotta myöhemmin suhteet kärjistyivät Kuuban ohjuskriisin myötä lähes ydinsodan partaalle.

Aallonpohjassa suhteet ovat olleet myös käytännössä koko 2000-luvun, vaikka kylmän sodan hyisimpiin vuosiin on tietysti pitkä matka.

Presidentti George W. Bushin hallinto uurasti voimiaan säästämättä lähes kaikilla rintamilla kääntääkseen koko maailman Yhdysvaltoja vastaan. Luonnollisesti venäläisetkään eivät ole olleet immuuneja tälle käännytystyölle.

Presidentti Barack Obamalla onkin valtava urakka Bushin aiheuttamien vaurioiden korjaamisessa, myös Venäjän suunnalla.

Nollausnappia painamassa

Miltei heti Yhdysvaltain uuden hallinnon astuttua valtaan varapresidentti Joseph Biden piti Münchenin vuotuisessa turvallisuusseminaarissa puheen, jossa hän sanoi Yhdysvaltojen painavan nyt nollausnappia suhteissaan Venäjään. Sittemmin juuri nollausnapista on sittemmin tullut iskusana odotuksissa, joita amerikkalais-venäläisten suhteiden uuteen vaiheeseen on asetettu.

Mielenkiintoista on, että juuri Münchenin kokouksessa presidentti Vladimir Putin hyökkäsi kaksi vuotta aiemmin voimakkaasti yksinapaista - eli Yhdysvaltain johtamaa - maailmanjärjestystä vastaan. Juuri Putinin Münchenin-puhetta on pidetty eräänlaisena suurvaltasuhteiden pohjakosketuksena.

Ohjuspuolustus kuuma peruna

Venäjää on ärsyttänyt erityisesti Yhdysvaltojen Eurooppaan suunnittelema ohjuspuolustuskilpi, sotilasliitto Naton aikomukset laajentua yhä syvemmälle entisen Neuvostoliiton alueelle sekä amerikkalaisten halu opettaa venäläisiä demokratiassa.

Koko maailman yli pyyhkinyt obamania ei olekaan juuri sytyttänyt venäläisiä. Siinä missä esimerkiksi ylivoimainen valtaosa saksalaisista uskoo Obaman muuttavan asioita parempaan suuntaan, on venäläisistä samaa mieltä vain pieni vähemmistö.

Amerikkalaisuusvastaisuus on edelleen syvällä venäläisten selkärangassa. Kylmän sodan asenteet ovat vielä liian lähellä. Juuri tästä presidentti Obama sanoi haluavansa puhua pääministeri Putinin kanssa. Viime viikolla antamassaan tv-haastattelussa Obama sanoi juuri Putinin elävän yhä toinen jalka menneisyydessä.

Naton laajenemisesta ei käydä kauppaa

Nokittelusta huolimatta kumpikin osapuoli on etukäteen vannonut olevansa valmis uuteen alkuun suhteissa. Vaikka hyvää tahtoa on ilmassa vaikka veitsellä leikattavaksi, ovat konkreettiset kiistakysymykset edelleen pöydällä.

Yhdysvallat ei ole toistaiseksi luopunut ohjuskilpisuunnitelmistaan eikä Naton laajentumisaikeista.

Varoituksen liian korkeista odotuksista antoi vierailun alla myös Obaman Venäjän asioiden neuvonantaja Michael McFaul.

- Emme aio missään tapauksessa suhteiden nollaamisen nimissä luopua läheisistä suhteistamme näihin kahteen demokratiaan (Ukrainaan ja Georgiaan), McFaul viestitti.

START-läpimurto odotettavissa

Erimielisyyksistä huolimatta odotettavissa on, että läpimurto saavutetaan strategisten ydinaseiden vähentämistä koskevassa START-sopimuksessa. Lisäksi Venäjän uskotaan myöntyvän päästämään amerikkalaisten materiaalikuljetuksia alueensa halki Afganistaniin.

Todennäköisesti Venäjän presidentti Dmitri Medvedev haluaa myös nostaa esille aloitettaan uudesta euroatlanttisesta turvallisuussopimuksesta, joka ainakin toistaiseksi on otettu maailmalla melko viileästi vastaan.

Lisäksi presidentit keskustelevat maailman talouskriisistä, ilmastopolitiikasta ja energiaturvallisuudesta.

Obama avautui oppositiolehdelle

Amerikkalaisia kiinnostaa edelleen myös Venäjän sisäinen demokratiakehitys. Tästä omaa kieltään kertoo se, että presidentti Obama antoi ennen vierailuaan haastattelun Venäjän johtavalle oppositiolehdelle Novaja Gazetalle, jonka tunnetuin toimittaja oli lokakuussa 2006 murhattu Anna Politkovskaja.

Obama tapaa vierailunsa aikana myös yhden Novaja Gazetan omistajista, Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatshovin sekä maan opposition edustajia.

Vaikka suuria läpimurtoja ei olisikaan odotettavissa, on sinänsä jo symbolisesti tärkeää, että kaksi uuden polven poliittista johtajaa ovat onnistuneet luomaan hyvän keskinäisen keskusteluyhteyden.

Lähteet: YLE Uutiset / Antero Eerola, Moskova

Lue seuraavaksi