Häkkikanalat kieltävä laki uhkaa pieniä kanaloita

Kanaloissa joudutaan tekemään suuria muutoksia ja investointeja seuraavan parin vuoden aikana. Vuonna 2012 voimaan astuva laki kieltää häkkikanalat, joissa valtaosa Suomen kanoista tällä hetkellä elää.

häkkikanalat
Kanoja lattiakanalassa Joensuun Kiihtelysvaarassa
Mika Vatasen kanalassa tulevaan lakiin on jo varauduttu. Häkkikanala vaihtui lattikanalaksi vuonna 2002.YLE / Ilari Papinniemi

Tällä hetkellä 70 prosenttia Suomen kanoista elää häkeissä, joista tulee 2,5 vuoden jälkeen laittomia. Monessa kanalassa onkin tehtävä pikaisesti päätös tuotannon jatkamisesta uuden lain mukaisesti tai tuotannon lopettamisesta.

Joensuun Kiihtelysvaarassa sijaitsevaan kanalaan muutokset tehtiin jo liki seitsemän vuotta sitten. 5000 kanan häkkikanala muutettiin vähitellen lattiakanalaksi.

- Rakensimme kaikki tilat uusiksi, koska lattiakanala on häkkikanalaa huomattavasti suurempi. Lattiakanalaan sopii vain kolmannes vastaavan kokoisen häkkikanalan kanoista, kertoo joensuulainen maanviljelijä Mika Vatanen muutostöistä.

Häkkikanalat kieltävä laki laittaakin monen viljelijän miettimään alan vaihtoa, koska lain vaatiman muutokset tuovat suuria investointeja perinteisille häkkikanaloille. Nenosen tilalla Tohmajärvellä on ollut kanoja jo liki 40 vuotta. Vappuna kanat vaihtuivat kuitenkin kaivinkoneisiin.

- Kolmen vuoden ajan toimin kanalan ohessa myös kaivinkoneyrittäjänä. Nyt muun muassa lakimuutosten vuoksi olen ryhtynyt kokopäiväiseksi kaivinkoneyrittäjäksi. 3000 kanan häkkikanala olisi pitänyt muuttaa joko lattia- tai virikehäkkikanalaksi. Lattiakanala olisi ollut halvempi, mutta markkinanäkymät olivat aika huonot, koska markkinoilla on jo tarjolla lattiakanalan kananmunia. Virikehäkkikana olisi puolestaan ollut niin kallis, että en ryhtynyt siihenkään, kertoo nykyinen kaivinkone yrittäjä Jouni Nenonen.

Vielä ei tiedetä, miten häkkikanalat kieltävä laki vaikuttaa suomalaisen kananmunantuotantoon. Häkkikanalan muuttaminen lattia- tai virikehäkkikanalaksi vaatii suuria investointeja, minkä vuoksi monet pohtivatkin tuotannon kannattavuutta.

- Se on varma, että suuret yksiköt, jotka ovat lähteneet ajoissa muutokseen mukaan, pärjäävät. Pienet yksiköt varmasti loppuvat, toteaa Nenonen.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Sari Jormanainen