1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. strutsi

Laurilan tilan asukit pinkovat 70 kilometrin tuntivauhtia

Johanssonit vaihtoivat lehmät siipikarjaan pari vuotta sitten. Laurilan tilalla Elimäen Lakiasuolla juoksee nyt kolmisenkymmentä Nurmijärveltä tuotua strutsia.

Strutsi
YLE / Kirsi Partanen

Jos Laurilan tila olisi jatkanut maitotilana, Johanssoneilla olisi ollut edessä iso navetan laajennus. Mutta nyt kolmikymmenpäinen strutsilauma mahtuu hyvin makailemaan vanhan navetan oljilla.

Lehmien tilalle Johanssonit halusivat jotakin sellaista, mitä muilla ei ole. Linnut he hankkivat poikasina Nurmijärveltä . Lintuja kasvatetaan tilalla vuoden verran, jonka jälkeen niitä teurastetaan yksi kerrallaan.

Kaikki tuotettu liha menee kaupaksi ja sitä kysytään suoraan tilaltakin. Nurmijärvellä on keskusliike, joka markkinoi lihaa Helsingin seudulle.

Hoito vaatii opettelua

–Strutsien hoitaminen on ihan oma maailmansa, kertoo Jarmo Johansson.

-Kävimme Nurmijärvellä strutsinhoitokurssin, mutta kaikki hommat tarvitsee kuitenkin opetella kantapään kautta päivä kerrallaan.

Johanssonit pitävät strutseista ja ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa, vaikka kunnallista lomitusta he eivät enää saa. Strutseja verrataan lomitusasioissa kanoihin. Niitä pitäisi olla tilalla vähintään 3000, jotta saisi käyttää kunnallisia maatalouden lomituspalveluita.

70 kilometriä tunnissa

Johanssonit ovat rakentaneet strutseille reilut pari sataa metriä pitkän aitauksen, jossa linnut mielellään juoksevat. Parhaimmillaan ne kiihdyttävät 70 kilometrin tuntivauhtiin.

Linnut ovat noin vuoden ikäisiä , mutta joukossa on yksi kaksivuotias, joka munii joka toinen päivä yhden munan. Munan koko vastaa yli kahtakymmentä kananmunaa.

Tytöt ja pojat erottaa toisistaan sulkapeitteen väristä; tytöt ovat harmaita ja pojat mustia.

Strutsit puolustautuvat potkimalla

-Strutseilla on miehen jalan kokoiset kynnet, joita ne käyttävät luonnonoloissa pesän kaivamiseen ja puolustautumiseen, kertoo emäntä Outi Johansson.

-Strutsit potkaisevat taistelutilanteessa jaloillaan eteenpäin.

Laurilan strutsit ovat lauhkeita, mutta kovia nokkimaan. Siksi niitä hoitaessa kannattaa pukeutua pitkähihaisiin ja- lahkeisiin vaatteisiin.

Strutsien ruokavalio

Linnut syövät aitauksessaan heinää ja nokkivat sen sekaan pieniä kiviä. Johanssonit ruokkivat niitä myös litistetyllä kauralla, lehmän rehulla ja kanankalkilla.

-Janoonsa ne juovat vettä, mutta sitä kuluu yllättävän vähän, huomauttaa Jarmo Johansson.

Jotkut strutsit saattavat kesällä yöpyä ulkona aitauksessa, mutta talvet ne viettävät sisätiloissa. Johanssonit päästävät ne talvella valoisalla lumelle jaloittelemaan. Liukkailla keleillä niitä ei kuitenkaan uskalla laskea aitaukseen, sillä ne saattavat juostessaan liukastua ja murtaa jalkansa.

Luonnonvaraiset linnut ovat tottuneet Afrikassa suuriin päivän ja yön välisiin lämpötilaeroihin. Siksi tarhastrutsit sopeutuvat hyvin Suomen sääoloihin.

Tila on avattu matkailijoille

Tilan sivuelinkeinona on matkailu. Piha-aitassa toimii kesäisin tilapuoti, josta saa ostaa lihaa, munia, sulkia ja muita strutsiaiheisia tuotteita sekä pajusta valmistettuja esineitä. Laurilan tilan väki on valmistanut osan niistä itse.

Jarmo Johansson kertoo, että tänä kesänä matkailijat ovat jo alkaneet löytää Laurilan strutsitilalle. Paikalla on elokuun loppuun asti aina joku omasta väestä klo 10.00 – 18.00.

Laurilan tila löytyy Kouvolan Elimäeltä osoitteesta Lakiasuontie 107.

Kuutostien varrelta Lauriloille ohjaa Lakiasuon tienviitan alla kyltti Strutsitila. Se on suunnilleen Korian ja Elimäen kirkonkylän puolessa välissä Vähämoisiontien risteyksessä.