Pöyliön myllylle uusia laiduntajia

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pöyliön myllyn mailla on tänä kesänä uusia maisemanhoitajia. Peltojen hoitotyön tekevät Rovaniemen ratsastuskeskuksen hevoset. Myllyn isäntä aikoo sopia jatkosta hevosten maisemanhoitotyöstä saatavien kokemusten perusteella. Mylly on suojeltu yleiskaavassa.

Viljamylly
Pöyliön Mylly Rovaniemellä.
Pöyliön Mylly Rovaniemellä.Marjut Kokko

Myllyn isäntä, varatuomari Tuomo Pekkala sanoo, että tehokkaimpia laiduntajia olisivat lampaat. Lähes 40 vuotta myllyä isännöinyt Pekkala sanoo, että aidan rakentaminen lampaille on kuitenkin hänelle liian kova urakka.

- Kun ikää tulee lisää, on nyt etsittävä uusia keinoja laajojen laidunmaiden hoitamiseksi. Kun viimeiset hevoset laitetttiin pois kymmenkunta vuotta sitten, olen pitänyt ympäristöä kunnossa parhaani mukaan, Pekkala kertoo.

Pöyliön mylly rakennettu 1600-luvulla

1600-luvulta peräisin olevan myllyn ympäristössä on vanhoja peltomaita, joilta on aikoinaan korjattu rehua niin tilan hevosille kuin mullikoille ja lampaille.

Mylly on suojeltu yleiskaavassa, ja se on kookas, puurunkoinen ja lautavuorattu. Mylly toimii vesi- ja sähkövoimalla. Koneistossa on kaksi vipuparia, ja vesi johdettiin myllyyn pitkää puuputkea myöten.

Myllyä ovat aikoinaan omistaneet Lapin metsäteollisuuden historian merkkihenkilöt, kuten Anders Kurth, Hugo R. Sandberg ja Jarl Sundqvist.

Mylly merkittävää Rovaniemen historiaa

Lapin ympäristökeskus sanoo, että varatuomari Pekkala on sinnikkäästi kunnostanut kulttuurihistoriallisen ja luontoarvoiltaan merkittävän Pöyliön myllyn aluetta, niin myllyä kuin muitakin pihapiirin rakennuksia kohta 40 vuotta.

Pöyliön mylly ympäristöineen on merkittävä osa Rovaniemen historiaa, sanoo projektikoordinaattori Marjut Kokko Lapin ympäristökeskuksesta.

Yhteistyökumppaneita myllyn säilyttämiseksi

- Kun rakennuksia ja historiallista miljöötä on hoidettu jo vuosisatoja, on tärkeää löytää sopivat yhteistyökumppanit alueen säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Pöyliön myllyn pihapiirissä oleville niittymaille sopivat niin hevoset kuin lampaatkin, Kokko sanoo.

Kokon mukaan vanhojen laitumien ja hakamaiden niittylajisto on monipuolinen ja säilyy vain aktiivisesti hoitamalla. - Parasta hoitoa on perinteinen niitto tai laidunnus. Toki ravinteikkaita peltoja voi niittää koneellakin, jos rehulle löytyy ottajia.

Poltettu mylly rakennettiin uudelleen

Pöyliön mylly viettää vanhuuden lepoaan Pöyliöjärven pohjoispuolella järveen laskevan puron varrella. Rovaniemen vanhimpana teollisuuslaitoksena pidetty mylly paloi vuonna 1944, mutta se rekonstruoitiin alkuperäiseen asuunsa Lapin sodan jälkeen.

Vuonna 1852 myllylle haettiin virallinen lupa teolliseen toimintaan. Tätä ennen mylly on toiminut kotitarvemyllynä ainakin 1600-luvulta lähtien.

EU-rahoitusta merkittäville kohteille

Lapin ympäristökeskus hakee nyt yhteistyökumppaneita myllylle ja muille kulttuurihistorialtaan ja luontoarvoiltaan merkittäville kohteille "Maisemanhoidosta työtä Lappiin"-hankkeessa.

Kolmivuotisen hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto ja Rovaniemen, Tervolan, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Sallan kunnat. Maisemanhoitotyö rahoitetaan pääasiassa maatalouden erityistukien kautta, mutta myös muita hoitomalleja kokeillaan.

Ympäristökeskus pyytämään maisemanhoidosta kiinnostuneita viljelijöitä ja yhdistyksiä sekä vanhojen niittyjen ja rantalaitumien omistajia ottamaan yhteyttä projektikoordinaattori Marjut Kokkoon (p. 0400-304745) tai Heta Aatsinkiin (p. 0400-974132).

Lähteet: YLE Lappi / Matti Mykkänen