Suomalaisprofessori: Sikainfluenssan joukkorokotukset kannattaa unohtaa

Helsingin yliopiston infektiotautien professori Heikki Peltola ei lämpene koko kansan sikainfluenssarokotuksille. Peltolan mukaan vain hiukan tavallista kausi-influenssaa kovempi tauti pitäisi nyt laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

terveys
Professori Heikki Peltola.
YLE

Suomessa kuolee vuosittain 1 000 -1 500 ihmistä tavalliseen kausi-influenssaan. Koko maailmassa sikainfluenssaan todistetusti sairastuneiden määrä on vielä alle 40 000 ihmistä.

- Se kertoo todellakin vain siitä, miten vähänlaisesta taudista on toistaiseksi ollut kysymys, muistuttaa Heikki Peltola.

Suomalaisasiantuntijoilla ei ole sikainfluenssan rokottamistarpeesta yhtenäistä kantaa. Monet ovat sitä mieltä, että rokottaa kannattaa aina, jos vain sopivaa rokotetta on tarjolla. Sopivan rokotteen odotetaankin rantautuvan Suomeen syyskuussa miljoonan annoksen kuukausivauhdilla. Peltola ei usko taudin tästä enää pahenevan, joten laajojen joukkojen rokotukseen hän ei usko.

- Ei tässä syytöksiin ole aihetta, olen vain eri mieltä asiasta.

Vuoden 1976 sikainfluenssan joukkokotukset epäonnistuivat

Yhdysvalloissa 33 vuotta sitten puhjennutta sikainfluenssaa professori Heikki Peltola kutsuu ”oikeaksi sikainfluenssaksi”. Yksittäisen amerikkalaissotilaan kuolemasta käynnistyi tuolloin laaja joukkorokotus, jonka aikana 50 miljoonaa amerikkalaista ehti saada rokotteen. Itse tautiin kuoli tuolloin vain muutama ihminen ja noin 500 ehti sairastua.

Kuusi viikkoa massarokotuksien alkamisesta amerikkalaisviranomaiset keskeyttivät rokotusohjelman. Rokotus sairastutti ja tappoi huomattavasti tautia enemmän. Myöhemmin samana vuonna tauti katosi.

Heikki Peltola ei vertaa nykypäivää suoraan vanhoihin aikoihin. Rokotukset ovat kehittyneet ja riskitkin ovat tänään paremmin hallinnassa.

- Kun mennään tällaisten miljoonien rokoteannosten antamiseen, niin silloin se rokote pitäisi olla testattu tavattoman hyvin. Tässä tapauksessa siihen ei ole yksinkertaisesti aikaa. Totta kai nykyaikainen rokoteteknologia on paljon parempi kuin 33 vuotta sitten.

Ei nuhaakaan saada haltuun

Helsingin yliopiston infektiotautien professori Heikki Peltola uskoo, että kovin paljon sikainfluenssan estämiseksi ei pitäisi edes yrittää tehdä, sillä hengitystieinfektioita ei käytännössä pystytä estämään.

- Esimerkiksi nuhan paras lääke on edelleen käsien pesu.

Tavallisen kausi-influenssan rokotuksia Peltola pitää sen sijaan hyvinä varsinkin riskiryhmille. Jos sikainfluenssarokotuksia päätetään kansalaisten keskuudessa tarjota, olisi näidenkin tärkein osoite Peltolan mukaan juuri riskiryhmät.

- En minä kyllä kuuna päivänä usko, että tähän tautiin tulee tuhatta ihmistä kuolemaan Suomessa.

Ylireagointia on tartuntatautirintamalla tapahtunut ennenkin. Viimeksi suuria ylilyöntejä nähtiin Peltolan mukaan SARS -epidemiaan varautumisessa vuonna 2003. Suurta pandemiaa ei lopulta tullutkaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann