Luotettava ilme

Visuaalinen identiteetti on silmin havaittava osa yrityksen tai tuotteen minäkuvaa. Perinteisesti tähän kuuluu ainakin merkki, tunnusväri ja typografia. YLEn TV-Uutisten ilme uudistettiin 2007 ja päivitettiin alkukesästä lisäämällä kokonaisuuteen uutistikkeri ja väli- ja loppuotsikot.

kulttuuri
Ensimmäinen luonnos studiostaYLE / Touko Yrttimaa ja Hannu Hellstén

Visuaalinen ilme perustuu organisaation kuvaan itsestään ja se pitää sisällään sen arvot, tavoitteet ja suhteen ympäristöönsä. YLEn uutisia tekevän YLE24:n arvoja ovat muun muassa luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisten arvostaminen. Ilmeellä kerrotaan siis pitkän aikavälin tavoitteista.

Strateginen työkalu

Tuotteen ilme tuleekin nähdä osana liikkeenjohdon strategiaa. Liikkeenjohdon ja muotoilun välinen kommunikointi on kuitenkin usein vaikeaa toisen käyttäessä visuaalista ja toisen hallinnollista numeroihin ja kirjoitettuun kieleen perustuvaa puhetta.

YLElläkin tämä osa ketjua on heikko ja sen järjestäminen etenkin matriisiorganisaatiossa on haasteellista. Alue ei välttämättä kuulu kenellekään ja esimerkiksi isot muotoiluhankkeet toteutetaan normaaliorganisaatiosta erillisenä projektina.

Muotoilujohtamisen vaikeus johtuu inhimillisistä eroista. Visuaalisen alan ammattilaiset eivät ole yleensä johtamisen ammattilaisia ja tuntevat huonosti esimerkiksi yrityksen strategian. Lopputuloksena on mututuntumalla meno. Tälläkin päästään usein vahvan kokemuksen ja hiljaisen osaamisen ansiosta kohtuullisen hyvään lopputuloksen.

Muotoilijan minäkuva

Ilmeellä on myös tärkeä kasvatuksellinen puoli. Mitä aiemmassa vaiheessa arvoja muokattaessa henkilöstö otetaan mukaan työhön, sitä helpommin arvot sisäistetään aidosti ja ne myös näkyvät halutulla tavalla työssä. Viestinnän kytkeminen tähän prosessiin aikaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää, koska aito sisäistäminen näkyy viestissä ilman tarkkaa ohjeistamista. Raskaan yhdessä tekemisen sijaan management by perkele on helppoa, muttei tuota välttämättä luovinta lopputulosta. Tai sitten lopputulos on sattuman kauppaa.

Graafisen suunnittelun professori Riitta Brusila jakaa muotoilun minäkuvan kolmella vaihtoehtoisella tavalla. Muotoilu voidaan nähdä riippumattomana taiteena - tai sitten valmiin tuotteen koristeluna jossa välineiden ja tyylien opettelu riittää. Kolmas tapa on nähdä muotoilu asiakaslähtöisenä toimintana, jossa visuaalisen rakenteen tulee palvella tiettyä tarkoitusta. Tässä tarkoituksenmukaisen suunnittelun pohjaksi tarvitaan runsaasti tietoa ja keskustelevaa otetta.

Muotoilualoilla siirrytään selvästi kohti asiakaslähtöisempää ja keskustelevaa toimintakulttuuria. Pakko on tunnetusti paras muusa ja liikkeenjohdon toiveisiin vastaaminen voi olla haastavaa, mutta erittäin rikasta yhteistyötä. Luovuus syntyykin usein tavasta toteuttaa annettu tehtävä omalla ja uudella tavalla. Jos muotoiluote pysyy revittelevänä sekä raikkaana ja edelleen vastaa tarvetta, työssä on kaikki edellytykset luovaan ilotulitteluun. Yksin pullossa luova taiteilija ei yleensä saa aikaiseksi juuri mitään.

YLEn ilme

YLEllä muotoilun johto on hankkeissa mukana koko ajan aikaisemmassa vaiheessa. Ilmettä uudistetaankin tarpeen tullen vastaamaan ajan estetiikkaa. Suunta on siis oikea, eikä työ ole enää pelkkää valmiin tuotteen koristelua.

Monimediaisen talon ilmeen johtamisessa on haastavaa saada eri viestinnän osa-alueiden välittämät mielikuvat toisiaan tukeviksi ja silti tehdä toisistaan erottuvia ja persoonallisia tuotteita.

Uutisten ilmeessä tärkeitä ovat etenkin tunnistettava värimaailma, muotokieli ja valmiit graafiset pohjat, joita käytetään nopeatempoisessa uutiskuvittamisessa.

YLEn uutisgrafiikan Art Director Hannu Hellstén ja luova tuottaja Touko Yrttimaa kertovat, että ilmeprojektista teki erityisen haasteellisen se, että samaan aikaan uudistettiin myös grafiikan ulosajojärjestelmä. Tämä tarkoitti sitä, että suunnittelijat ja käyttäjät koulutettiin projektin edetessä uuteen järjestelmään. Samaan aikaan uudistettiin myös studiotekniikka, lavastus, kuvakoko, graafinen layout ja tunnusmusiikki.

Suomessa muotoilu nähdään kansallisestikin tärkeänä edelleen nousevana kilpailukeinona. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan suuri haaste on muotoilujohtamisessa eli siinä, miten esimerkiksi visuaalinen muotoilu saadaan nivottua osaksi organisaation toimintarakennetta. Muotoilun ja hallinnon osaamisen yhdistäminen on yllättävän vaikeaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Timo Enroth