Median oikeakielisyys ruostuu

Kielioppivirheet ovat lisääntyneet joukkoviestimien kielessä. Alan asiantuntijat huomaavat lehdissä, radiossa ja televisiossa entistä useammin virheellistä kielen käyttöä. Sähköisten välineiden siirtyminen internetiin on lisännyt kielioppiongelmia.

Kotimaa
Nainen kirjoittaa tietokoneella
Mikko Kuusisalo / Yle

Oikean kielen jokainen voi ymmärtää tavallaan. Usein kuitenkaan ainakaan oman kylän nimen oikeasta taivutuksesta ei haluta tinkiä. Tämä korostuu koko maassa ilmestyvän Maaseudun Tulevaisuus -lehden lukijapalautteessa.

- Jokaisen korvaan särähtää, jos joku ison kaupungin nimi taivutetaan väärin, mutta yhtä paljon se herättää huomiota ja ehkä vähän myös mielipahaa, jos pienen kylän nimi taivutetaan väärin, toimituspäällikkö Jussi Martikainen kertoo.

Paikannimien lisäksi tiedotusvälineiden kielessä on muitakin ongelmia. Monin paikoin kieliopista on alettu lipsua.

Kielitoimistolla tutkijana työskentelevä Riitta Hyvärinen sanoo, että tiukka aikataulu näkyy lopputuloksessa.

- Kiire varmaan kyllä näkyy. Ehkä isoin asia on tietynlaisten puhekielisyyksien leviäminen median kieleen.

Kielessä näkyy esimerkiksi ylimääräisiä sanoja ja ylipitkiä lauseita. Myös perusasioissa, kuten aikamuotojen, isojen kirjaimien ja välimerkkien käytössä on pulmia.

Internet lisää kiirettä viestintään

Tällä vuosituhannella tiedotusvälineet ovat siirtyneet joukolla internetiin. Tämä on johtanut uudenlaisiin ongelmiin etenkin sähköisillä välineillä, jotka perustuvat perinteisesti puheeseen.

- Puheessa ja kirjoitetussa kielessä on ihan erilaiset säännöt, erilaiset normit. Mikä on hyvää ja loistavaa puheessa, ei tekstinä sitten olekaan niin hyvää, Hyvärinen kertoo.

YLE Radio Suomen vastaava tuottaja Minna Hannula kertoo, ettei aina ole aikaa tehdä kahta versiota samasta jutusta.

- Oikeastaan toimittajien pitäisi tehdä kaikki jutut kahteen kertaan. Ensin voidaan tehdä puhuttuun muotoon ja sen jälkeen ne pitäisi tehdä uudestaan ja kirjoittaa ikään kuin aina alusta lähtien uudestaan.

Työssään Hannula on huomannut, että kieli on monipuolistunut ja rikastunut joukkoviestimissä. Hannulan mukaan ei ole enää yhtä virallista ja ainoaa oikeaa sanomisen tapaa.

Tiedotusvälineet tarjoavat kuitenkin monille ainoan kanavan kieliopin tuntemuksen päivittämiseen. Vaikka hyvästä kielestä ei voi olla yhtä oikeaa määritelmää, joitain peruslinjoja on hyvä vetää. Hyvärinen muistuttaa, että säännöillä ei ole tarkoitus kiusata kirjoittajaa vaan auttaa lukijaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Janne Ikonen