Kuulennoista alkanut NASA-yhteistyö jatkuu Suomessa

Kuulennot vauhdittivat myös suomalaista tiedettä. Kuusta tuotuja kiviä tutkittiin pian lennon jälkeen Suomessa. Nasa ja Geologian tutkimuskeskus ovat jatkaneet yhteistyötään. Uusimmissa tutkimuksissa selvitetään elämän mahdollisuuksia äärioloissa ja avaruudessa.

Kotimaa
Professori Birger Wiik laskeutumassa lentokoneen portaita
Professori Birger Wiik (oik.) laskeutumassa lentokoneen portaita noudettuaan Yhdysvalloista lainattuja kuukiviä.YLE

Kuulennoilta tuodut kivinäytteet veivät tutkimusta ratkaisevasti eteenpäin. Ennen lentoja kuuperästä tiedettiin varsin vähän, tutkimusaineistona olivat kuusta tulleet meteoriitit sekä kuvat kuun pinnasta.

Ensimmäisiä kuukivinäytteitä tutkimaan valjastettiin parhaat asiantuntijat, pohjoismaissa vain professori Birger Wiik sai niitä tutkittavakseen. Huippututkija selvitti kivien kemiallista koostumusta.

Näytteiden tuonti Suomeen oli myös tärkeä mediatapahtuma. Kiviä oli luvattu Wiikin tutkimuksiin alun perin 9 grammaa, mutta Wiik toi salkussaan peräti 26,6 grammaa näytteitä.

- Se oli aika vaihtelevaa tämä materiaali, ja ilmeisesti Nasa tahtoo niin nopeasti kuin mahdollista yleiskuvaa koko materiaalista, hän arvioi tv-uutisissa syyskuussa vuonna 1969.

Kuukivet kertovat maan synnystä

Vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen näytteet palautettiin Yhdysvaltoihin. Suomeen jäi vain presidentti Nixonin kiitoksena lahjoittama kuukivi, jota säilytetään Geologian tutkimuskeskuksessa.

Yhteensä kuulennoilta tuotiin maahan vajaat 400 kiloa kivinäytteitä. Neljässäkymmenessä vuodessa aineistosta on ammennettu valtavasti tietoa. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Keijo Nenonen arvioi, että olennaisinta on maan ja kuun syntyhistorian selviäminen.

- Planeetan kokoinen meteoriitti iski maa- ja kuuperään. Tästä syntyivät kaksi planeettaa, joista kuu kiertää maapalloa, hän tiivistää kosmisen tapahtuman.

Suomalaiset kairaavat Grönlannissa

Maailmalla kuukivien tutkiminen jatkuu yhä. Tutkimuskysymyksenä on erityisesti elämän mahdollisuus avaruudessa; kuukivistä etsitään merkkejä vedestä ja aminohapoista.

Elämän edellytyksiä selvitetään myös monissa muissa tutkimuksissa, joissa suomalaisetkin ovat mukana.

Geologian tutkimuskeskus tutkii Nasan kanssa elämää äärioloissa. Deep life -hankkeessa mikrobeja on etsitty Outokumpuun tehdystä, lähes kolmen kilometrin syvyyteen yltävästä kairauksesta sekä Kanadan ikiroudan alta.

Parhaillaan suomalaiset kairaavat Grönlannissa mannerjäätikön alle. Jo nyt on esitetty arvioita, että maan kallioperässä voi olla enemmän biomassaa kuin maan päällä. Tämä vahvistaa ponnistuksia maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen