Vihannesten kasvatus kukoistaa kaupungeissa

Vihannesten viljelystä kaupunkioloissa on tullut entistä suositumpaa. Uusia viljelmiä on perustettu esimerkiksi kaupunkien joutomaille ja kerrostaloasuntojen parvekkeille sekä pihoille. Kaupunkiviljelyä suositaan terveys- ja ympäristösyistä, ja se on myös keino säästää rahaa.

Kotimaa
Mies tarkastelee kasvimaataan
Jaakko Lehtosen kasvimaalla kasvaa muun muassa yrttejä sekä härkäpapuja.YLE

- Esimerkiksi yrtit eivät vaadi juuri muuta kuin multaa ja säilytysastiat. Pieniä yllätyksiä voi tulla jos kylmiltään lähtee harrastamaan. Mutta yhden kesän jälkeen on jo viisaampi ja seuraavana vuonna onnistuu taatusti, toteaa Jaakko Lehtonen ympäristöjärjestö Dodosta.

Kaupunkiviljely kiinnostaa yhä nuorempia, jotka ovat kiinnostuneita ruokansa alkuperästä ja terveellisyydestä. Viljelyyn kannustaa myös heikko taloustilanne. 90-luvun lamavuosina puutarhavälineiden myynti kasvoi selvästi.

- Viljely on ihmiselle luonnollista ja mukavaa puuhaa. Kasveihin kiintyy ja ruuasta tulee ihan erilainen fiilis, kertoo kaupunkiviljelyä harrastava Salla Kuuluvainen.

Yleisimmin viljellään salaatteja ja perunaa. Oma ryhmänsä ovat erilaisten chililajien kasvattajat. Alan harrastajat toivovat, että ruokakasvien viljely otettaisiin huomioon jo rakennus- ja pihasuunnittelussa.

- Viljely yhdistää naapureita paremmin kuin homeinen kerhotila, Jaakko Lehtonen naurahtaa.

Ympäristöjärjestö Dodon kampanjassa kannustetaan kasvattamaan ruokaa myös siellä, missä sitä ei ennen ole nähty. Viljely on aloitettu esimerkiksi Pasilan veturitallien alueella Helsingissä.

Toiminnalla on kansainvälisiä esikuvia Lontoossa ja New Yorkissa, mistä on lähtenyt liikkeelle niin sanottu sissiviljely. Suomessa sissi-istutuksia on tehty ainakin taidemuseo Kiasman edustalle. Toiminnalla koetellaan tietoisesti julkisen tilan rajoituksia.

Lähteet: YLE Uutiset / Ville Juutilainen