EU kieltää hyljetuotteiden kaupan

Euroopan parlamentti on päättänyt kieltää hyljetuotteiden kaupan EU:n alueella. Kiellolla pyritään lopettamaan varsinkin kanadalainen kuutinmetsästys, jota eläinsuojelijat arvostelevat raakalaismaiseksi. Suomessa hyljetuotteita saa myydä, jos pyynnin tarkoituksena on hyljekannan kestävä kehitys.

Kuva: PUE

EU:n parlamentti päätti asiasta jäsenmaiden aiemmin sopiman kompromissin mukaan. Hyljetuotteita ei saa myydä eikä tuoda EU:n alueelle myyntiä varten. Kieltoa kannatti 550 eurokansanedustajaa. Vastaan äänesti 49 ja tyhjää 41.

Kiellosta säädettiin kaksi poikkeusta. Toinen niistä koskee Suomea. Sen mukaan markkinoille saa tuoda hyljetuotteita, jotka ovat seurausta pyynnistä, jonka ainoana tarkoituksena on meren luonnonvarojen kestävä kehitys. Tällöinkään myynti ei saa olla voitollista.

Toinen poikkeus koskee inuiitteja. Kauppakielto ei koske tuotteita, jotka ovat peräisin alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä.

Kanada suurin pyytäjä

Kielto on suunnattu Kanadaan, missä vuotuinen hyljejahti on lajissaan maailman suurin. Kanadassa tapetaan joka vuosi keskimäärin 300 000 hyljettä. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan suurin osa niistä on poikasia, ja surmaamistavat ovat julmia.

Kanadan mukaan hylkeenpyynti on monisatavuotinen elinkeino rannikolla. Kanada ja Norja ovat uhanneet valittaa EU:n kieltopäätöksestä maailman kauppajärjestöön WTO:oon.

Kanadan jälkeen suurimmat hylkeenpyytäjät ovat Grönlanti ja Namibia. Suomessa pyydetään vuosittain noin 500 merihyljettä, joka on kolmannes hyljekannan kasvusta.

EU:n kieltoasetus tarkoittaa käytännössä, että markkinoille ei saa tuoda esimerkiksi hylkeennahasta valmistettuja laukkuja, saappaita ja käsineitä. Näitä käyttävät muun muassa nyrkkeilijät ja moottoripyöräilijät. Myös hylkeistä saatavat omega-3 rasvahappovalmisteet kielletään.