Laskeutumiskoordinaatit haikaralle löytyvät laboratoriosta

Usein haikaran ohilennon syy on pikkiriikkisen pieni, ja usein se onneksi voidaan korjata lapsettomuusklinikan laboratoriossa osaavien käsien ja tarkkojen laitteiden avulla. Solubiologi Liisa Kuusipalo tekee työtään Pohjois-Karjalan keskussairaalassa mikroskoopin äärellä melkoisten odotusten ristitulessa.

tiede
Kuva siittiöistä mikroskoopin kautta.
Yle

- Työ lapsettomuushoitoja antavassa yksikössä on todella haastavaa. Ymmärrettävästi odotukset ovat suuret ja aina olisi onnistuttava. Kuitenkin askarrellaan mikroskooppisen pienten asioiden kanssa, ja työ vaatii paitsi äärimmäistä tarkkuutta ja keskittymistä, myös sitä että muun muassa kaikki laitteet toimivat moitteettomasti, kertoo mikroskooppisen tarkasta työstään Pohjois-Karjalan lapsettomuusklinikan solubiologi Liisa Kuusipalo.

Kuusipalo on tehnyt äärimmäistä tarkkuutta vaativaa työtään Pohjois-Karjalan keskussairaalan lapsettomuusklinikalla vuodesta 2001 lähtien. Kollegoita hänellä on Suomessa vain kolmisenkymmentä.

- Meidän yksikkömme sijaitsee täällä samassa kerroksessa, jossa vastasyntyneet vauvat äiteineen viettävät ensimmäisiä yhteisiä vuorokausiaan. Sen osaston tunnelmasta ja ihanien, pienten vauvojen katselusta voi välillä käydä ammentamassa voimia ja innostusta omaan työhön, neljän lapsen äiti Liisa Kuusipalo naurahtaa.

Koeputkilapsista maljavauvoihin?

Yleiseen keskusteluun tuli lapsettomuushoitojen alettua käsite "koeputkilapset"; oikeampi ilmaus voisi pikemminkin olla "maljavauvat". Munasolu ja siittiö nimittäin autetaan yhteen mikroskoopin alla pienessä muovimaljassa, jossa kasvun ihme käynnistyy kahden ensimmäisen päivän ajan. Elämän alkuun saattamiseksi tarvitaan lapsettomuusklinikalla paitsi hormonihoitoja, myös monenlaista suorastaan tieteiselokuvamaista teknologiaa. Ja tietenkin osaavaa, asialleen vihkiytynyttä henkilökuntaa.

- Meidän klinikkamme henkilöstö muodostaa tiiviin tiimin. Kolme lääkäriä, kolme kätilöä ja kaksi laboratorioammattilaista muodostavat sen rungon, jolla klinikka palvelee. Pyrimme siihen, että potilaalla olisi meillä mahdollisimman pitkälti samat ihmiset vastassaan. Kysymys on hyvin luottamuksellisesta ja usein arastakin asiasta, joten turvallisen ilmapiirin luominen on koko toiminnan pohja. Tutkimustietokin kertoo, että äidin stressitaso vaikuttaa vahvasti hedelmöittymisen todennäköisyyteen, Kuusipalo toteaa.

Hedelmättömyyteen on monenlaisia syitä, jotka ovat usein kirjaimellisesti mikroskooppisen pieniä. Joskus esimerkiksi munasolun pinta voi olla tavallista paksumpi tai sitkeämpi, jolloin siittiö on autettava munasolun sisään. Jokus taas siittiön pää voi olla aavistuksen tavallisuudesta poikkeava, tai siittiöt voivat olla niin limaisessa "liemessä" että ne on tavallaan pestävä esiin ja toimintavalmiuteen. Erilaisia syitä haikaran ohilentoon on monia.

- Usein apu kuitenkin löytyy aika nopeasti, ja se on tietysti palkitsevaa. Meillä on työpaikan seinällä hieno kokoelma ihanien pikkuvauvojen kuvia, Kuusipalo naurahtaa.

- Joskus taas uutta elämää ei saada alkuun raskaistakaan hoidoista huolimatta. Siihen tarvitaan sitten ammattiasennetta, sillä kaikki eivät aina jaksa ymmärtää, että olemme tehneet kaiken voitavamme, Liisa Kuusipalo pahoittelee.

Tärpittömän vuoden jälkeen tutkimuksiin

Ohjenuorana Kuusipalo sanoo, että jos raskautta on yritetty tuloksetta yli vuoden ajan, kannattaa vierailla Lapsettomuusklinikalla. Ikä ei välttämättä ole se ratkaiseva tekijä, vaan kyse voi olla aivan muusta, ja vieläpä helposti hoidettavasta asiasta.

Pohjois-Karjalassa syntyy vuosittain noin 50 maljavauvaa, jotka autetaan alkuun keskussairaalan lapsettomuusklinikalla. Pohjois-Karjalassa hoitoon pääsee varsin helposti, ja yhteiskunta on maksumiehenä pääsääntöisesti kolmen eri hoitojakson ajan. Etelä-Suomessa hoitojaksot on rajattu kahteen, ja hoitoa saavien ikä on rajattu tiukemmin.

Suomessakin syntyy joskus kaksosia lapsettomuushoitojen myötä, mutta sen useampia vauvoja ei juuri kuulu. Istutettavien alkioiden määrä on Suomessa rajattu kahteen. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, joissa lapsettomuushoidot on maksettava itse. Käytännössä rahan sanelemana päädytään sellaisiinkin ratkaisuihin, että raskauden toivossa kohtuun istutetaan kaikki käytettävissä olevat alkiot: vaikkapa kuusi vauvan alkua.

- Myös sellaista olen kuullut, että monisikiöraskauksia suorastaan tavoitellaan. Yhdysvalloissa tietyt osavaltiot esimerkiksi kustantavat monikkolasten koulunkäynnin, joka on monelle ilmeinen houkutin. Monisikiöraskaus on kuitenkin aina selkeä riski sekä vauvoille, että äidille, enkä todellakaan pidä sitä tavoiteltavana, Kuusipalo muistuttaa.

Lapsettomuushoitojen käytännöt vaihtelevat muutoinkin suuresti eri maiden välillä. Esimerkiksi geeniteknologian avulla saatavia tietoa alkiosta selvitetään monissa maissa varsin pitkälle. Suomessa ei "tilausvauvoja" tehdä lapsettomuushoitojen yhteydessäkään - esimerkiksi sukupuolta ei valita ilman pakottavaa lääketieteellistä syytä.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Siru Päivinen