Vanha trulliperinne on karnevalisoitunut

Nyky-trulli on edeltäjäänsä huomattavasti värikkäämpi. Virpomassa käyvät nyt kissat, puput, Potter-noidat ja halloweenvaikutteiset hahmot. Ennen vitsan varressa kulki melko arkisen näköisiä maalaismummohamoja pitkissä hameissa, huiveissa ja essuissa. Perinneasiantuntijan mukaan trullit ovat karnevalisoituneet.

kulttuuri
kaksi noitaa valmistautumassa virpomaan
Yle

Länsisuomalainen trulli liikkuu taloissa ja kylillä lankalauantaina. Siis myöhemmin kuin itäsuomalainen vastineensa, jonka sesonkia on palmusunnuntai.

Nykyään länsisuomalainen ja itäsuomalainen trulli muistuttavat ulkonäöltä toisiaan. Mitä värikkäämpi, jännittävämpi tai veikeämpi, sen parempi. Ennen oli toisin, eivätkä trullina liikkuneet lapset.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko valottaa trulliperinnettä. Tästä alun perin oli kyse:

- Pääsiäisen aikaan maalla yritettiin oikeasti varastaa naapurin karjaonni elinkeinomagialla. Mentiin hänen navettaansa leikkelemään lehmiltä karvaa tai lampaalta villoja ihan oikeasti. Onnea yritettiin siirtää tällä tavoin. Tätä tehtiin tavallisissa vaatteissa, siis hameessa, essussa ja huivissa, joten tästä juontaa se, miltä noita näyttää. Samalla kerrottiin hurjia tarinoita Kyöpelinvuoresta ja lentävistä noidista.

Potter-vaikutteet

Myöhemmin trullaaminen siirtyi lasten puuhaksi ja sai vähemmän synkkiä sävyjä. Silti kylän raiteilla kiersi nimen omaan hameisiin, essuihin ja huiveihin verhoutuneita hahmoja.

Nykyään liikkeellä on värikkäämpää ja kirjavampaa porukkaa. Kyöpelinvuoren noita on nyt Harryn Potter -noita tai halloween-hahmo.

- Ulkoisesti rekvisiitta on muuttunut värikkäämmäksi. Ennen tehtiin noitamaisia temppuja, eikä erityisesti pukeuduttu mitenkään. Nyt ehkäpä pääsiäiskortit ovat vaikuttaneet mielikuvaamme ja satujen kuvitukset siitä, miltä noidan tulisi näyttää. Huivipäinen maalaisnainenhan se noita on, ei se sen kummempi ole. Tämä on perinteisen kiertelevän lapsitrullin esikuva. Nyt markkinatalouden ansiosta voidaan ostaa laajempia valikoimia noidan rekvisiittaa ja itsekin askarrella.

- Hiukan on karnevalistisuutta nykyään nähtävissä. Jos kyse on keruu- ja karkkikiertueesta, niin helposti otetaan halloweenin trick or treat - asenne käyttöön. On tapahtunut karnevalisoituminen, tykätään laittautua, stailataan. Otetaan hahmo päälle ja valmistaudutaan viimeisen päälle.

Mikä on oikeaa perinnettä?

Mikä on niin sanottua oikeata pääsiäisen viettoa? Juha Nirkon mukaan lankalauantai ja trullit kuuluvat hyvinkin pääsiäisen perinteisiin, sitä on seurattu jo vuosisatoja. On niin, että usein vanhat uskomukselliset tavat muotoutuvat tapakulttuuriksi ja sitten niistä tulee lastenkulttuuria.

Nyt pukeudutaan roolihahmoihin, jopa sarjakuvasankareiksi ja eläimiksi.

- Jänispuku on ollut olemassa, mutta ei ihan yleinen. Ehkä päiväkotiympyröissä olen nähnyt omien lasten aikaan jänisasuja. Se on uudehkoa. Mitä pienempi lapsi, sen enemmän eläinhahmoja on käytössä.

Pojilla näkee paljon kissa-asuja. Ehkä jännittävä kissa on hyvä hahmo pojalle, joka ei halua olla liian tyttömäinen.

Mikä olisi perinneasiantuntijan mielestä trullille sopiva palkinto? Pikkuinen nami on varmaan sopiva. Ei mielellään rahaa.

Lähteet: Yle Keski-Pohjanmaa