Teatterissa ei jaeta onnentoivotuksia ennen ensi-iltaa

Teatterimaailmassa on paljon erilaisia uskomuksia siitä, mitkä asiat voivat vaikuttaa näytelmän onnistumiseen. Taikauskoon perustuvat uskomukset elävät edelleen ja vaikka niihin suhtaudutaan periaatteessa huumorilla, monet tavat ovat juurtuneet käytäntöön.

Kotimaa

Monet taikauskoiset tavat ovat saaneet myyttisiäkin mittoja. Yksi tällainen on kielto, ettei ennen ensi-iltaa saisi toivottaa onnea esitykseen. Rauman kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo kertoo, että oikestaan uskomuksen mukaan onnea saa toivottaa, mutta siihen ei saisi vastata suoraan.

- Taikauskoonhan tämä perustuu ja kyllä oikeasti onnea voi toivottaa. Ei kukaan laita epäonnistumista ystävien piikkiin. Tämän uskomuksen mukaan onnentoivotukseen pitäisi vastata ympäripyöreästi jotain. Huonoa onnea tulee, jos vastaa "kiitos", Sinisalo nauraa.

Teatterissa on muitakin uskomuksia esitykselle epäonnea tuottavista asioista. Sinisalo kertoo, että pukuhuoneen pöydälle ei saisi laittaa kenkiä, eikä käsikirjoitusta saa laittaa lattialle. Teatterissa ei myöskään saa viheltää. Vihellyskieltoon on kuitenkin käytännön syyt, jotka periytyvät teatterin historiasta.

- Ennenmuinoin näyttämömiehet antoivat toisilleen viheltämällä viestejä, kun ei ollut radiopuhelimia, että milloin lavasteita vaihdetaan. Se tapa olla viheltämättä teatterissa on jäänyt vielä nykypäiväänkin asti eloon.

Lähteet: Yle Satakunta