Nanoteknologia saapui arkeen

Mikroskooppistakin pienempiä nanoteknisiä keksintöjä käytetään yhä useammissa tuotteissa. Elektroniikan lisäksi nanoteknologiaa hyödynnetään esimerkiksi kosmetiikassa ja pinnoiteaineissa. Nanohiukkasten terveysvaikutukset tunnetaan huonosti.

tiede
Uuden teknologian salibandymailoja.
Trackers pelaa mm. nano- ja kromivartisilla sekä kevlar vahvistetuilla hiilikuitumailoilla ensi kaudella.YLE / Ari Lahti

Muun muassa kännykkään, auton tuulilasiin, jääkiekkomailaan ja aurinkorasvaan on kehitetty metrin miljardisosan mittakaavassa valmistettuja nanomateriaaleja. Usein keveyden ja kestävyyden vuoksi käytettyjä materiaaleja on kymmeniätuhansia, ja vain insinöörien mielikuvitus on rajana uusille käyttötavoille.

Äärimmäisen pienten hiukkasten mahdollisista riskeistä tiedetään liian vähän, sanoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Lea Pylkkänen

- Terveystutkimus tulee vanavedessä teknologian takana, ja siihen ei ole olemassa mitään lainsäädäntöä.

Vuoden vaihteessa työterveyslaitokseen perustettiin nanoturvallisuuskeskus, joka keskittyy nanotekniikan parissa työskentelevien työturvallisuuteen. Keskus kokoaa alan tutkimusta, ohjeistaa yrityksiä ja tutkii esimerkiksi tehtaiden sisäilman laatua.

- Ettei vain oltaisi sellaisen riskin ääressä kuin aikoinaan asbestin kanssa, että ollaan tekemisissä jonkun sellaisen materiaalin kanssa, jonka turvallisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, Pylkkänen pohtii.

Nanohiukkasia syntyy myös palamisesta

Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä tapausta, jossa tavalliselle kuluttajalle olisi tullut terveyshaittoja nanotekniikan tuotteista.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Esko Kauppinen on kehittänyt nanomateriaaleja yli kaksikymmentä vuotta. Kauppisen mukaan häviävän pieni osa ihmisen elimistöön päätyvistä nanomittaluokan hiukkasista on peräisin nanoteknisistä keksinnöistä.

- Ihminen on kautta aikojen elänyt nanohiukkasten keskellä. Kaikki palaminen - nuotio, metsäpalo, voimalaitokset - kaikki tuottaa nanohiukkasia. Nanotekniikan ansiosta suodattimet, jotka puhdistavat näitä prosesseja ovat kehittyneet, jolloin niitä syntyy ilmaan vähemmän. Minun viestini on se, että tavallisen ihmisen ei kannata olla nanosta huolissaan, päinvastoin.

Myös erikoistutkija Lea Pylkkänen toppuuttelee tavallisen kansalaisen huolta. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan.

- Tietoinen on varmaan ihan hyvä olla. Tieto toivottavasti ei lisää tuskaa tässä tilanteessa. Ei tarvitse olla huolissaan, mutta tämä on uusi asia meille kaikille. Tämä on hyvä asia, jos se vaan pysyy hallussa.

Lähteet: YLE Uutiset