Suomi haluaa muuttaa kevythormien säädöksiä

Suomi haluaa muuttaa takkojen ja kiukaiden kevythormien CE-säädöksiä. Kevythormit testataan usein Keski-Euroopan suurissa maissa, joissa rakentaminen poikkeaa suomalaisesta. Tutkimuksen mukaan meillä kevythormit yhdessä paksujen eristeiden sekä pienten suojaetäisyyksien kanssa ovat aiheuttaneet tulipaloja ja vaaratilanteita.

Kotimaa
Grafiikka kevythormin rakenteesta
YLE Uutiset Grafiikka

Uusista kevythormien rakentamissäädöksistä on ryhdytty jo neuvottelemaan EU:n kanssa. Rakennusneuvos Matti Virtanen ympäristöministeriöstä sanoo, että ministeriö lähettää jo tässä kuussa komissiolle kirjeen asiasta.

- Ministeriöltä lähtee kirjelmä kevythormeista, sitten kirjelmä käsitellään komission ja standardisointiyhteisöjen välisissä työyhteisöissä, kertoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Virtanen, joka on myös työryhmien jäsen.

Uusien talojen paksut eristeet kuumenevat liikaa

Tampereen teknillinen yliopisto tutki syksyllä kiukaiden kevythormeja. Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta niiden mukaan kevythormien palovaarallisuuteen vaikuttaa eniten se, miten vahvoja yläpohjan eristeet ovat.

Suomessa uusissa matala- passiivi- ja plusenergiataloissa eristepaksuudet yläpohjissa ovat jo vähintään puoli metriä, kun Keski-Euroopassa tehdyissä testeissä huomattavasti vähemmän.

Euroopan suurissa maissa tehtävissä testeissä hormeihin puhalletaan tavallisesti 600-asteista ilmaa. Se on hormien suurin sallittu lämpötila, mutta tamperelaistutkimuksessa jo viiden minuutin lämmitys koivuklapeilla nosti hormin lämpötilan jopa tuhanteen asteeseen.

Kevythormit, paksut eristeet ja pienet suojaetäisyydet ovat tutkimuksen mukaan huono yhdistelmä yhdessä kiukaiden pitkien lämmitysaikojen kanssa.

Projektipäällikkö Timo Inha Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että yläpohjan eristeet olivat ennen vain 20 sentin paksuisia.

- Nykyisillä paksuilla eristeillä sekä pienillä viiden, kymmenen sentin suojaetäisyyksillä yläpohjan eristeiden ja rakenteiden lämpötila pääsee nousemaan huomattavasti suuremmaksi kuin tähän asti on luultu, Inha kertoo tutkimustuloksista.

- Kun on joku standardi, mikä on Suomessakin hyväksytty käytettäväksi, niin kukaan ei ole miettinyt, mikä se todellinen hormin ja sitä ympäröivän eristeen lämpötila on, Inha kuvaa.

CE-määräys ei takaa turvallisuutta

CE-standardi tarkoittaa sitä, että tuote on läpäissyt vaadittavat testit ja että se on turvallinen. Kevythormeista on kuitenkin syttynyt tulipaloja ja vaaratilanteita. TTY:n tutkimus osoittaa, että suomalaisoloissa kevythormit eivät välttämättä toimi Keski-Euroopan testitulosten mukaan.

- CE-merkintään voi luottaa sen verran kuin minkä varaan testi on rakennettu. Se on ehkä antanut pikkuisen liikaa sitä kuvitelmaa, että se on joka tapauksessa turvallinen, projektipäällikkö Timo Inha kuittaa.

Kevythormit saadaan turvallisiksi nostamalla nykyiset viiden, kymmenen cm:n suojaetäisyydet 20 cm:iin. Uusissa, tiiviisti rakennetuissa taloissa se voi tarkoittaa jopa hormin mittaista viilennyspuhallusta. Turvallisia kevythormien rakentamistapoja kehitetään.

Takatkin tutkittavaksi

TTY aikoo seuraavaksi tutkia myös takkojen kevythormeja.

- Epäilemme, että niissä on samantapaisia ongelmia, ainakin silloin jos niissä on mahdollista käyttää niin sanottua kesäpeltiä, jolloin takan koko kuumuus siirtyy hormiin.

Paluu vanhoihin tiilipiippuihin ei ratkaisisi asiantuntijoiden mukaan hormiongelmaa. Tiilihormit voivat halkeilla ja niiden perusteet liikkua ja rikkoa hormin. Ympäristöministeriö antaa uudet rakentamisohjeet kevythormien asentamisesta kuntien palo- ja rakennusviranomaisille sekä hormien valmistajille.

Lähteet: YLE Uutiset