Uudet kirkkovaltuustot aloittavat

Uudet ja reilusti uudistuneet kirkkovaltuustot ovat aloittelemassa toimintakauttaan. Seurakuntiin kohdistuu nyt monia paineita, joita valtuustot joutuvat ratkomaan tiukassa taloustilanteessa. Puolet valituista valtuutetuista on uusia.

Kotimaa
Syksyn seurakuntavaalien mainoskampanjan rintanappeja.
Syksyn seurakuntavaalien mainoskampanjan rintanappeja.YLE

Valtuutetut ovat seurakunnissaan paljon vartijoina. Toiminnan päälinjojen lisäksi he päättävät esimerkiksi veroäyristä, kiinteistöistä ja investoinneista sekä henkilöstön palkkaamisesta.

Suuruusluokasta kertoo se, että seurakuntien yhteenlasketut kustannukset olivat viime vuonna 1 000 miljoonaa euroa.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajana toimiva tutkija Harri Palmu uskoo, että valtuustotyön alusta tulee monessa seurakunnassa aiempaa erilaisempi.

- Haasteellinen jo siitäkin syystä, että puolet valituista valtuutetuista on uusia. Haaste on pikemminkin niin päin, että miten seurakunnat ottavat uudet luottamushenkilöt päätöksentekoon ja helpottavat prosessiin tulemista, tutkija Palmu toteaa.

Erobuumi kiristi kukkaroiden nyörejä

Erobuumin myötä seurakuntien talous on aiempaa tiukemmalla. Valtuutetut joutuvat miettimään ratkaisujaan yhä enemmän kirosanoilta kalskahtavien priorisoinnin ja karsinnan kautta.

Palmu muistuttaa myös, että monessa seurakunnassa väestön rakenne muuttuu vinhasti, ja siihen pitäisi uusien valtuutettujen reagoida.

- Se pitäisi seurakunnissa huomata, että kun on olemassa väestötilastot, niin ei kannata keskittyä perhetyöhön, jos 60 prosenttia on eläkeläisiä tai lapsettomia pariskuntia, Kirkon tutkimuskeskuksen johtajana toimiva tutkija Harri Palmu muistuttaa.

Lähteet: YLE Uutiset