Kapellimestarit olivat vuoden puheenaihe

Klassisen musiikin vuonna 2010 hikoiltiin kesäfestivaaleilla ennätyshelteissä. Keväällä Euroopan lentoliikenteen seisauttanut tuhkapilvi puolestaan antoi työtilaisuuksia monelle sijaisesiintyjälle. Musiikkikilpailuista suurimman huomion sai Jean Sibelius -viulukilpailu. Muutoin vuoden puheenaihe olivat kapellimestarit.

kulttuuri
Hannu Lintu

Klassisen musiikin ja kansanmusiikin kesätapahtumat menestyivät helteistä huolimatta. Lämpömittarin ohella myös monet musiikkijuhlat löivät rikki aiempia ennätyksiä.

Kamariorkesteri Avantin toiminnanjohtaja Hannele Markkula kertoo, että Avantin kesätapahtumassa - Porvoon Suvisoitossa - yksikään kuuntelija ei pyörtynyt eivätkä muusikot purnanneet kuumista oloista.

- Meillä oli tyytyväistä porukkaa sekä yleisön että esiintyjien puolella, Markkula iloitsi.

Kesä-heinäkuun harmonikkafestivaali Sata-Häme Soi teki kävijäennätyksen jo toisena peräkkäisena vuonna. Kesän muiden voittajien joukossa olivat Tuusulanjärven kamarimusiikki sekä Kuopio tanssii ja soi.

Tulivuori muutti konserttiohjelmia

Lentoliikenteen pysähtyminen vaikeutti monien taiteilijoiden liikkumista Euroopassa. Esimerkiksi Pariisissa Euroopan kamariorkesteria johtaneella kapellimestari Sakari Oramolla oli vaikeuksia päästä takaisin Suomeen. Mezzosopraano Lilli Paasikivi joutui matkaamaan Leipzigiin rahtilaivalla.

Euroopan lentoliikennerajoitukset aiheuttivat muutoksia konsertteihin Suomessakin. Kuopion kaupunginorkesterin ohjelma muuttui, koska kroatialaiset kapellimestari Ivan Repušic ja sellisti Monika Leskovar eivät päässeet Suomeen. Heidän tilallaan esiintyivät kapellimestari Jorma Panula ja pianotaiteilija Janne Mertanen.

Konsertteja ja festivaaleja koristeltiin jälleen merkkivuosiaan viettävien säveltäjien musiikilla. Heitä olivat Gustav Mahler, Frédéric Chopin, Robert Schumann ja Konsta Jylhä.

Kilpailujen vuosi

Vuoden aikana koettiin musiikkikilpailujen suma, kun moni useamman vuoden välein järjestettävä kilpailu sattui samalle kalenterivuodelle.

Lappeenrannan laulukilpailun voittivat Waltteri Torikka ja Marjukka Tepponen, Kuopion viulukilpailun Linda Bärlund, Turun sellokilpailun Tomas Nuñez-Garcés, Lieksan vaskiviikon käyrätorvikilpailun Ville Hiilivirta ja Ilmari Hannikainen -pianokilpailun Emil Jensen.

Ensimmäistä kertaa järjestetyn Savonlinnan laulukilpailun jaettu voitto meni eteläafrikkalaiselle sopraanolle Pretty Yendelle ja amerikkalaistenori Michele Angelinille.

Sibelius-kilvasta uupui suomalaisia

Kilpailuista suurimman huomion sai marras-joulukuussa järjestetty Jean Sibelius -viulukilpailu. Kilpailun tv-kommentaattoria viulisti Tero Latvalaa harmitti suomalaisten osallistujien pieni määrä.

- Pidän todella surullisena sitä, ettei kilpailuun hyväksytty enempää suomalaisia soittajia. Kyseessä on kerran viidessä vuodessa järjestettävä kotikisa. Suomalaiset osallistujat toisivat tunnelmaa, sillä suomalaiset tulevat kannustamaan suomalaisia, Latvala perusteli.

Kilpailun voitti venäläis-belgialainen Nikita Boriso-Glebsky. Toiseksi tuli suomalainen Petteri Iivonen ja kolmanneksi Esther Yoo Yhdysvalloista.

Iivonen arveli kisan jälkeen, ettei ura saattaa nyt nousta ilman lisäkisoja.

- En pidä kilpailemisesta. Se ei oikein sovi muusikkouteen ja musiikkiin, Iivonen sanoi.

Kapellimestarikilpailu jäi väliin

Vuoden 2010 piti olla myös kansainvälisen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailun vuosi. Vuosina 1995, 2000 ja 2005 pidetty kisa jätettiin kuitenkin tällä kertaa pitämättä.

Tuomariston puheenjohtaja Esa-Pekka Salonen kertoi Helsingin Sanomille, että seuraava kisa halutaan pitää Helsinkiin valmistumaisillaan olevassa Musiikkitalossa.

Kilpailun aiemmat ratkaisut olivat herättäneet kovaa arvostelua. Vuonna 1995 Hannu Lintu pudotettiin jo videokarsinnassa, ja Susanna Mälkki putosi vuoden 2000 alkuerissä. Vuoden 2005 kilpailussa tuomaristo jätti ensimmäisen, toisen ja kolmannen palkinnon jakamatta.

Kapellimestarikisan lisäksi lykättiin myös Suomen ainoaa alttoviulukilpailua. Se siirtyi ainakin vuodella, sillä säätiöt eivät myöntäneet järjestäjille apurahoja. Kilpailu oli järjestetty viiden vuoden välein.

Avantin toiminnanjohtaja Hannele Markkula harmittelee alttoviulukilpailun lykkääntymistä.

- Alttoviulu on hieno soitin, joka olisi ansainnut kilpailun. Soittimen ja sille sävelletyn ohjelmiston esiintuomiseksi pitäisi tehdä työtä. Toivon että tilanne muuttuu, Markkula sanoo.

Gorecki kuoli, Kissin vieraili Helsingissä

Vuonna 2010 aikana kuolleita musiikin taitajia olivat pianisti-urkuri Tapani Valsta, säveltäjä Henryk Gorecki ja oopperalaulajat Joan Sutherland, Irina Arhipova ja Philip Langridge. Kuolinuutinen kerrottiin myös Bayreuthin oopperajuhlien pitkäaikaisesta johtajasta Wolfgang Wagner, oopperalaulaja Giulietta Simionatosta ja kapellimestari Rudolf Barshaista.

Suomen-vierailulla puolestaan nähtiin säveltäjä Rodion Štšedrin, alttoviulisti Tabea Zimmermann, säveltäjä Krzysztof Penderecki, sopraanot Camilla Nylund ja Karita Mattila, kapellimestari Roger Norrington ja viola da gamban soittaja Jordi Savall.

Pianisti Jevgeni Kissin jakoi mielipiteet Helsingin Juhlaviikoilla, mezzosopraano Magdalena Kožená tepsutteli paljain jaloin Temppeliaukion kirkossa, ja sopraano Renée Fleming ihmetytti kevyen musiikin tulkinnoillaan Radion sinfoniaorkesterin konsertissa.

Radion sinfoniaorkesteri teki lokakuussa laajan kotimaankiertueen, joka vei Kemijärvelle, Rovaniemelle, Kemiin, Ouluun ja Kokkolaan.

Uusia teoksia ja festivaaleja

Kaija Saariahon uusi ooppera Émilie sai kantaesityksensä Lyonin oopperassa maaliskuussa. Nimiroolissa lauloi Karita Mattila. Erimielisyydet vaikeuttivat esitykseen valmistautumista. Lisäksi flunssaisena ensi-illassa laulaneen Karita Mattilan lantio meni sijoiltaan harjoituksissa.

Vantaalla käynnistyi elokuussa uusi musiikkifestivaali, joka jatkoi kaksi vuotta aiemmin lopetetun Vantaan barokin perinteitä. Ensimmäisen festivaalin taiteilijakaarti oli nimekäs: muun muassa klarinetisti Eric Hoeprich, viola da gamban soittaja Wieland Kuijken sekä maailman parhaisiin lukeutuva gambayhtye Phantasm.

Ensimmäinen Kauniaisten musiikkijuhlat puolestaan järjestettiin lokakuussa. Juhlien sisällön ideoi Kuhmon kamarimusiikkijuhlien perustajana tunnettu Seppo Kimanen. Hän suunnitteli myös kesän Porvoon Suvisoiton ohjelman. Hannele Markkula on tyytyväinen tapahtuman toteutukseen.

- Seppo Kimanen on tavattoman kokenut festivaalisuunnittelija. Ohjelmistot tulivat hyvin valmiiksi pohdittuina. Hänellä on paljon ideoita ja halua toteuttaa niitä, Markkula sanoo.

Vuoden kapellimestariuutisia olivat Sakari Oramon lähtö Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarin paikalta ja britti Nick Daviesin kiinnittäminen Vantaan viihdeorkesterin ylikapellimestariksi. Oramon tilalle RSO:n johtoon tulee Hannu Lintu.

Kapellimestari Jorma Panula täytti 80 vuotta, ja kapellimestariuutinen oli myös se, että Vesa Sirénin kirja Suomalaiset kapellimestarit sai Tieto-Finlandia-palkinnon.

Dramatiikkaa ja peruutuksia

Klassisen musiikin vuosi sisälsi myös dramatiikkaa. Lahden Sibelius-talon toimitusjohtaja Antti Vihinen irtisanoutui oltuaan omien sanojensa mukaan "savustuspöntössä", ja Helsingin musiikkitalon johtoon valittiin yllättäenTieturin entinen toimitusjohtaja Kenneth Katter.

Jyväskylän kulttuurikeskussuunnitelmat lykkääntyivät taas, mutta Rovaniemen Korundi valmistui rahapulaa ja kevään tulipaloa uhmaten. Finlandia-talon remontti rassasi muusikoiden hermoja, ja eduskuntatalon korjaukseen liittyvät räjäytystyöt aiheuttivat keskeytyksen Sibelius-viulukilpailun välierässä.

Lokakuussa kapellimestari Esa-Pekka Salonen peruutti merkittävän debyyttinsä Wienin filharmonikkojen Abonnement-konsertissa, mutta joulukuuksi sovittu toinen esiintyminen toteutui. Itävaltalaislehdet eivät tosin lämmenneet Salosen pianokonsertolle.

Sopraano Karita Mattila peruutti esiintymisensä Tosca-oopperassa, ja viulisti Linda Bärlund joutui käsileikkaukseen juuri ennen Sibelius-viulukilpailun alkua. Sofi Oksasen Puhdistus-romaaniin perustuvan oopperan kantaesitys Tallinnassa 2011 siirtyi Suomen Kansallisoopperaan huhtikuuksi 2012. Oopperan säveltää virolainen Jüri Reinvere.

Yritysten tuki taiteelle romahti

Taiteen keskustoimikunnan uusi selvitys paljasti loppuvuodesta, että elinkeinoelämän tuki taiteille on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 1999 yritykset tukivat taiteita ja kulttuuria 46,3 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2003 tuki oli pudonnut 21 miljoonaan. Vuonna 2008 tukea tuli enää 17,4 miljoonaa.

Eniten yritysten rahoitusta saaneena taiteenalana oli säilynyt säveltaide. Se sai vuonna 2008 tukea 3,6 miljoonaa euroa. Seuraavaksi tuetuimpia olivat elokuva, kuvataide ja näyttämötaide.

Avantin toiminnanjohtaja Hannele Markkula suree viime vuosien kehitystä. Hänen mielestään yrityksiä pitäisi herätellä antamaan jotain takaisin yhteiskunnalle.

- Yritysmaailmasta puuttuvat mesenaattipersoonallisuudet. Kulttuuritapahtumien näkyvyys on pienimuotoista, mutta se ei tee niistä vähäarvoisia, Markkula sanoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset ja Kultakuume / Janne Koskinen