Keskisuomalainen juhlii 140 vuottaan

Internetistä ja tilausmäärien laskusta huolimatta tutkija uskoo maakuntalehtien tulevaisuuteen. Keskisuomalainen on nykyään levikiltään viidenneksi suurin 7-päiväisistä sanomalehdistä.

Keskisuomalainen Oyj
Keskisuomalaisen juhlapainos mittautti toimituksen vaa'alla 609 gramman tuloksen.
Keskisuomalaisen juhlapainos mittautti toimituksen vaa'alla 609 gramman tuloksen.YLE Keski-Suomi / Matti Myller

Keskisuomalaisen perusti vuonna 1871 nuori liikemies Heikki Helminen. Lehti oli alussa voimakkaasti suomalaiskansallinen ja agitoi vahvasti suomen kielen puolesta. Niistä päivistä sanomalehti on kulkenut tien nuorsuomalaisen ja maalaisliittolaisen linjan kautta poliittisesti sitoutumattomaksi maakuntalehdeksi.

Joukkoviestinnän tutkijan, Raimo Salokankaan mukaan sanomalehden kolmesta pääroolista 140 vuoden aikana yksi on hävinnyt:

- Ensimmäinen on kansanvalistajan rooli, toinen puolueen työkalun rooli ja kolmas liikeyritysrooli. Nehän kaikki ovat yhtä aikaa läsnä, mutta erilaisin painotuksin. Viimeaikoina puolueen työkalun rooli on sanomalehdistöstä kokolailla haihtunut.

Keskisuomalainen otti harppauksen nykyaikaan ja julkaisi oman verkkolehtensä jo 15 vuotta sitten. Sen jälkeen puhetta perinteisen paperilehden tulevaisuudesta on riittänyt. Varapäätoimittaja Inkeri Pasasen mukaan verkko on tärkeä täydentäjä sanomalehdelle:

- Pyrimme palvelemaan kestotilaajiamme entistä paremmin netissä ja tuomaan sinne sellaista sisältöä, jota ei voida lehdessä esittää, esimerkiksi liikkuvaa kuvaa enemmän. Verkkohan on myös mainio interaktiivinen väline, jolla voidaan tehdä lukijoille kyselyjä ja saada heidän mielipiteitään sitäkin kautta esille.

Varapäätoimittaja uskoo, että lehden tulevaisuuden kannalta avainasemassa on sen läheisyys lukijoilleen.

- Sisällössä tullaan entistä enemmän tuomaan esille alueen pieniäkin tapahtumia, ja pyritään olemaan entistä lähempänä lukijaa.

Tutkija Raimo Salokangas uskoo, että huolimatta internetistä ja tilausmäärien laskusta maakuntalehtien tulevaisuus on valoisa.

- Niillä on sikäli hyvä tulevaisuus, että ne ovat usein tavallaan monopoliasemassa alueellaan, kuten Keskisuomalainenkin. Ne ovat ainoa päivittäinen sanomalehti, omistavat paikallislehtiä, ja ainoa kilpailija oikeastaan on Yleisradio.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Laura Airola