NÄKÖKULMA: Halpa hinta saa ostamaan tarpeetonta

Köyhän ei kannata ostaa halpaa, mutta niin vain suomalaiset hurahtavat alennusmyynneissä kahmimaan tavaraa, joka ei kestä ja jolle ei ehkä ole tarvetta tai käyttöäkään. Pakinassaan Merja Åkerlind ihmettelee, miksi haalimme halpaa ja kestämätöntä tavaraa.

Suunvuorot
Kaupan alennusmyynnin ikkuna.

Köyhän ei kannata ostaa halpaa, sanottiin ennen. Esiäitimme säästivät kuukausien tai peräti vuosien ajan saadakseen Singerin ompelukoneen ja taattomme hankkiakseen kunnon käsiporan.

Entä nyt? Kansakunta on rikastunut niin, että sillä on varaa ostaa vaikka kuinka halpaa. Mainonta keskittyy hintoihin, eikä juuri kukaan korosta myyntivalttina tuotteen laatua.

Katsokaa mainoksia ja hämmästelkää! Tarvitsemme nyt vain muutaman tunnin palkan sähköompelukoneeseen, joka suoltaa kymmeniä eri ompeleita. Takuu kattaa ehkä kaksi vuotta ja vain tietyt osat. Yksinkertaisen poran sijaan saamme monimutkaisen järjestelmän hinnalla, jonka on vaikea kuvitella käsittävän niin materiaalikulut, tekopalkan kuin kuljetuksenkin maailman toiselta laidalta - ja voittoa myös kaupalle.

T-paita maksaa muutaman euron, vaikka se saattaa tosin venähtaa tai päästää värinsä ensimmäisessä pesussa. Takista lähtevät napit jo ennen ensimmäistä pesukertaa.

Mahtoiko monelta muultakin revetä joulupaperi ennen kuin lahja oli kääritty? Ovat kuulemma miltei järjestäen ulkomaisia. Eikö meillä olisi varaa maksaa vähän enemmän hyvästä vai joko kaikki tuotantolinjat on Suomessa suljettu?

Kesällä vaihdoin astianpesukoneen. Se oli työskennellyt ahkerasti jo yli 25 vuotta ja sai lopputilin keittiön täysremontissa. Ainoa, mitä kodinkonekaupan myyjäpoika lupasi, oli se, ettei uusi kone missään tapauksessa kestä yhtä pitkään. Merkki on kyllä sama, mutta sisukset haalitaan nykyisin alihankkijoilta sieltä, mistä halvimmalla saa.

Niinpä meidän huushollissamme palvelee edelleen 35 vuotta vanha pakastin. Tiedän sen vievän enemmän virtaa kuin nykymallit, mutta sisätilaakin on enemmän. Sitä paitsi, kai se uusikin pakastin synnyttäisi tuotantovaiheessa maapallollemme jonkinlaisen hiilijalanjäljen.

Hiilijalanjäljistä puheenollen. Halpalennolla syntyy iso sellainen, ja käsittämättömän halvalla. Jotakin on jossakin hinnoittelussa pielessä, jos bussimatka Helsinkiin maksaa saman kuin lento Lontooseen.

Tiedän, että hintojen halpeneminen liittyy tuotannon tehokkuuteen ja kiristyneeseen - sanoisinko kiristettyyn - kilpailuun. Voisiko globalisaatio merkitä muuta kuin pelkkää hintakilpailua? Se ei lupaa hyvää meille suomalaisille, ellemme halua halpatuotantomaaksi.

Halpuus saa meidät ostamaan paljon tarpeetonta. Se kannattaa muistaa meneillään olevissa alennusmyynneissä.

Useimmilla meistä olisi varaa hankkia välillä vähän kalliimpiakin hyödykkeitä, jos laatu olisi taattu. Sellainen tavara kannattaisi vian yllättäessä korjauttaa ja työllistää samalla suutari, räätäli tai kodinkonekorjaaja.

Lähteet: Merja Åkerlind