Ilmastonmuutos on eittämättä totta

Vielä pari vuosikymmentä sitten kesäisin oli kuumaa, kun aurinko paistoi ja oli hellettä. Nyt on kuumaa, koska ilmastomuutos jyllää. Ennen vanhaan talvisin tapasi olla pakkasta. Nyt talvella on kylmää ja sataa lunta ilmastomuutoksen takia. YLE Lahden uutispäällikkö Tapio Enlund pohtii pakinassaan talven uutisointia.

Suunvuorot
Lumisia puunoksia talviauringon valossa
Anna Sirén / YLE

Ei tarvitse kuin avata iltapäivälehtien uutissivut ja kyllä näkee, mitä ilmastomuutos on.

Ei uskoisi, että asumme näillä leveysasteilla, kun päivästä toiseen suurin uutinen on lumi tai pakkanen. Ihan kuin Suomessa ei koskaan aikaisemmin olisi ollut lumimyräköitä ja paukkupakkasia. Joululauluista päätellen ne ovat kuitenkin olleet tuiki tavallisia näihin aikoihin vuodesta.

Ei silti – ei siinäkään mitään vallan erikoista olisi, jos talvella ei olisi lunta. Jokseenkin tasan neljä kymmentä vuotta sitten tammikuun alussa -71 katselin kaverin keittiön ikkunasta ulos sänkisiä peltoja, kun lunta ei ollut lainkaan. Ei silloin puhuttu ilmastomuutoksesta tai ihmetelty lumimäärän vähäisyyttä. Päähän se toki otti, kun ei päässyt pomppimaan kinoksiin tai heittämään lumipalloja.

Nyt noista eilisen arkipäiväisyyksistä rakennetaan lehtiä hyvin myyviä myyttejä paukuttamalla päivästä toiseen sitä, että tässä olisi joitain erikoista.

Sää ei ole koskaan hyvä?!

Riippumatta siitä mitä ilmastomuutoskriitikot väittävät auringonpilkuista ja muutenkin tuon valtaisain lämpö- ja valopallon arvaamattomista vaikutuksista maapallollemme, olemme sisäistäneet ilmastomuutoksen viimeistä asteen sadasosaa myöten.

Se näkyy siitäkin, että talvi tulee joka vuosi yllättäen eikä kesäisin ole koskaan hyvä: on joko liian kuumaa, kylmää tai sateista.

Vai olisiko ilmastomuutos lyönyt itsensä läpi siksi, että säästä on aina helppo puhua. Kun kaksi ihmistä kohtaa eikä keksi mitään sanottavaa, niin auringon paisteesta, sateista tai lämpöasteista voi aina vääntää jotain jutun juurta.

Vakavista asioista silti puhutaan

Vielä runsaat sata vuotta sitten sää oli täällä Suomessakin kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Kun etelän hedelmiä ei ollut ja kaikki ruokatarpeet piti kasvattaa omilla pelloilla omassa maassa, ei sopinut että sataa lorautti väärään aikaan liian paljon. Tai että oli kylmää kun olisi pitänyt paistaa aurinko.

Nuo takavuosien oikukkaat säät saatettiin pahimmassa tapauksessa nimetä ihmisen mukaan. Kuten Perttulin hallavuosi 1635 tai vähän myöhemmin Laurin hallavuodet 1660-luvun lopulla. Muitakin ikäviä katovuosia samalla vuosisadalla oli. Niiden seurauksena sadat tuhannet ihmiset menehtyvät nälkään.

Kyseistä aikaa historioitsijat tapaavat kutsua nykyään pikkujääkaudeksi. Se kaikki oli ennen teollista vallankumousta ja niitä syy-seuraus suhteita, joita nyt pidetään yleisesti maailmanlaajuisen ilmastomuutoksen alkuunpanijoina.

Lähteet: YLE Lahti / Tapio Enlund