1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ystävyys

Kaupunkien välistä ystävyyttä jo 70 vuotta

Ystävyyskaupunkitoiminta vietti viime vuonna merkkipäivää kaikessa hiljaisuudessa. Kaupunkien ystävyystoiminta on edelleen olemassa, mutta se on muuttanut muotoaan kulttuurivaihdosta tarkoitushakuiseen yhteistyöhön.

Kuva: YLE

Ystävyyskaupunkisopimuksia alettiin Suomessa solmia vuonna 1940. Asiassa liikkeelle panevana voimana oli Ruotsin kaupunkiliitto, jonka ansiosta lukuisat ruotsalaiset kaupungit ryhtyivät suomalaiskaupunkien kummeiksi. Tarkoitus oli tarjota apua sodan keskellä olevalle Suomelle. Kuntaliiton kansainvälisten suhteiden johtaja Heikki Telakivi pitää tuolloin saatua apua merkittävänä suomalaisille kunnille.

- Ensimmäisiä avustuksia oli muun muassa Auroran sairaalan saama lahjoitus, kertoo Telakivi.

Ystävyyden vaiheet sodan jaloista yrityselämän kehittämiseen

Ystävyyskaupunkitoiminta laajeni toisen maailman sodan jälkeen. Tuolloin haluttiin solmia suhteita nimenomaan rintamalinjojen eri puolilla olevien kaupunkien välille. Tällainen sopimus tehtiin esimerkiksi Englannin Coventryn, Saksan Dresdenin sekä Neuvostoliiton Volgogradin välillä.

Suomi on tehnyt ystävyyskaupunkitoimintaa muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa.

- Aluksi ei niinkään matkusteltu, vaikka toiminta muuten olikin vireää. Nykyisin toiminta sen sijaan on hyvinkin tarkoitushakuista ja tavoitteellista sanoo Heikki Telakivi Kuntaliitosta.

Entiseen Neuvostoliittoon ystävyyskaupunkitoiminta laajeni 1950-luvulla.

- Neuvostoliitossa Ystävyyskaupunkien liitto sitten hyväksyi kenen kanssa kumppanuus saatiin solmia, muistelee tätä vaihetta Heikki Telakivi.

Suomessa olisi ollut kiinnostusta saada myös Baltiasta ystävyyskaupunkeja, mutta tuolloin näitä sopimuksia tehtiin varsin vähän. Kumppanuuden pääsivät kuitenkin solmimaan muun muassa Kotka Tallinnan kanssa ja Pori Riikan kanssa.

- Neuvostoliiton hajottua Suomesta solmittiin muutamassa vuodessa Baltiaan lähes 200 ystävyyskaupunkisopimusta, jatkaa Telakivi.

Myös muihin Itä-Euroopan maihin, esimerkiksi Unkariin ja Puolaan solmittiin merkittäviä ystävyyskaupunkisuhteita.

1970-luvulla haettiin myös niin sanottuja solidaarisuusyhteistyökumppaneita muuun muassa Nigaraguasta.

Euroopasta Kiinaan

Uusi ystävyyskaupunkivaihe on suuntautunut Kiinaan. Suomalaisilla kunnilla tai kaupungeilla on siellä parikymmentä kaupunkikumppania.

Heikki Telakivi kertoo esimerkin Jyväskylän Kiina-suhteista. Jyväskylän ystävyyskaupunki Kiinassa on Qunminin kaupunki Junnin maakunnassa.

- Ystävyyskaupunkisopimuksen avulla kaupunki on saanut käyntiin muun muaassa suuren lietejärven puhdistusprojektin, jota Suomen valtio ja jyväskyläläiset yritykset tukevat. Sen arvo on noin 20 miljoonaa euroa, kertoo Telakivi.

Hänen mukaansa Kiinan suhteissa on merkittävää, että kaupunginjohtajilla on paikallisesti hyvät yhteydet ja suhteet yrityselämään. Tätä kautta voidaan synnyttää maiden välisiä kaupallisia suhteita.

Telakiven mielestä nykyaikaa onkin se, että kaupungit miettivät kansainvälisen toimintansa strategiat siten, että kaupunki ja sen elinkeinoelämä hyötyvät yhteistyösuhteista.

- Jähmeästä neuvostoaikaisesta viirien vaihdosta on nyt siirrytty tavoitteelliseen ja tarkoitushakuiseen toimintaan, haetaan hyötyä, painottaa Telakivi.

Eurooppalaisilla kaupungeilla on yli 100 000 ystävyyskuntasuhdetta, Suomessa niitä on noin 1200.

Uusia alueita kaupunkien välillä voisivat olla esimerkiksi vanhustenhuollon kehittäminen, elinkeinorakenteen muuttuminen ja maahanmuuton tukeminen.

- Näitä asioita myös EU tukee "kansalaisten eurooppa"-ohjelman kautta, muistuttaa Telakivi.

Uutta on myös se, että Ulkoministeriö tukee kuntien niin sanottua pohjois-eteläyhteistyötä.

- Kunnat ovat tämän vuoden alusta voineet saada rahaa yhteistyöhön Saharan eteläpuolisten kuntien kanssa. Rahaa tähän työhön on tarjolla 3,5 miljoonaa euroa. Jo ainakin 17 suomalaista kuntaa on lähdössä yhteistyöhön mukaan, kertoo Telakivi.

Juhlavuoden tapahtumia

Juhlavuosi ei suuremmin ystävyyskaupunkitoiminnassa näkynyt. Esimerkiksi vuoden 1990 kaltaisia suuria juhlallisuuksia ei järjestetty.

Ystävyyskaupunkitoiminta on näyttäytyy nykyisin useimmiten kulttuurivaihtona tai kouluvierailuina.

Esimerkiksi Lappeenrannassa kaupunginorkesteri teki juhlavuoden kunniaksi kaksi konserttimatkaa ystävyyskaupunkeihin. Elokuussa orkesteri konsertoi ulkoilmakonsertissa Viron Rakveressa ja syyskuussa Saksan Schwäbisch Hallissa, jossa juhlittiin samalla kaupunkien välistä ystävyyskaupunkitoimintaa.

Elokuuussa Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien nuorisojohtajat olivat puolestaan koolla Lappeenrannassa puhumassa muun muassa sosiaalisen median ja internetin roolista nuorisotyössä. Vastaava nuorisokonferenssi järjestetään joka toinen vuosi jossakin pohjoismaisista ystävyyskaupungeista.

Ystävyyskaupunkien monet muodot

NImitykset ystävyyskaupungeista vaihtelevat eri puolilla maailmaa ja myös Eurooppaa. Suomessa tuttu nimitys on ystävyyskaupunki, mutta kaksoiskaupunki-termikin tunnetaan muun muassa Imatran ja Svetogorskin sekä Tornion ja Haaparannan osalta.

Pohjois-Amerikassa ja Australiassa ystävyyskaupungeista käytetään nimeä sisaruuskaupunki ja entisen Neuvostoliiton maissa veljeskaupunki.

Ensimmäisiä Ruotsin kanssa tehtyjä ystävyyskaupunkisopimuksia kutsuttiin ottokaupunkisopimuksiksi.