Omaishoitajien hyvinvointikeskus kaipaa tukea

Omaishoitajien työtä arvostetaan julkisuuden puheissa, mutta rahassa se ei näy. Kun RAY:n tuki esimerkiksi Hämeenlinnan seudun omaishoitajien yhdistykselle loppui, yhdistys ei voi enää palkata henkilöä neuvontatyöhön.

omaishoito

Omaishoitaja Anna-Liisa Linna on aloittanut omaishoidon äidin hoitamisella 1950-luvulla, ollessaan 20-vuotias. Hän on hoitanut pitkään myös kaksossisariaan. Nyttemmin heistä toinen on kuollut ja toinen joutui sairaalahoitoon, ja nyt hän on ollut viikon päivät vanhainkodissa. Sisaret kärsivät sokeudesta ja muistihäiriöistä.

- Ensiksi vain laitoin ruokaa ja hoidin kotia, mutta sitten sokean ja muistihäiriöisen luota ei päässyt lähtemään minnekään, tai hänelle tuli paniikki, kertoo Linna.

Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (siirryt toiseen palveluun):n puheenjohtaja Marja-Leena Lehtinen on hoitanut kuuroa, 49-vuotiasta poikaansa, joka halvaantui 19 vuotta sitten. Pojan kuntoutus on ollut perheen suuri haaste.

- Vapaata saa vain, kun mies on pojan kanssa tai poika oli Kelan kuntoutuksessa. Nyt Kelakin miettii, onko hänestä työhön ja kun ei ole, voimistelu kuulemma riittää kuntoutukseen. Ei viisikymppinen mies sovi vanhainkotiin, eli vapaapäivän paikkaa ei oikeastaan ole tälle ikäryhmälle. Hän itsekin kokee, ettei kuulu siihen joukkoon, sanoo Lehtinen.

"Aina on miettinyt, miten toiset jaksaa, eikä miten itse jaksaa"

Omaishoitajalla on kolmen vuorokauden lakisääteinen lomaoikeus kuukaudessa, mutta kaikille se ei silti toteudu. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n varapuheenjohtaja Airi Suuronen kertoo, että omaishoitaja ei useinkaan ajattele itseään eikä hoidettavakaan aina pysty ajattelemaan hoitajan jaksamista.

- Kun hoitaa omaistaan, se ikään kuin kuuluu minulle, eikä itselleen suo siitä lomaa, sanoo Lehtinen.

- Aina on miettinyt, miten toiset jaksaa, eikä miten itse jaksaa, säestää Linna.

Omaishoitajien yhdistys pyrkii järjestämään erilaisia tapahtumia, joihin omaishoitajat pääsevät virkistymään joko yksin tai hoidettavan kanssa.

- Periaatteessa kunnat laatii tukikriteerit, tällä hetkellä ne eivät vielä ole yhdenmukaisia eri kunnissa tuen saamiseen. Me yhdistyksessä katsomme omaishoitajiksi kaikki sellaiset, jotka säännöllisesti auttavat jotakuta ihmistä, joka ei ilman sitä apua tule toimeen, kertoo Suuronen.

Yhdistyksessä on toiminut hyvinvointikeskus eli HYKE-hanke useita vuosia. Raha-automaattiyhdistys on karsinut tukikohteitaan, eli hanke jää jatkossa vaille rahoitusta.

- Kaikki on kiinni siitä, paljonko jaksamme tehdä vapaaehtoistyötä. Yhdistyksen hallitus on ensisijaisesti vastuussa toiminnasta ja toivottavasti saamme toiminnan jatkumaan esimerkiksi lahjoitusten turvin. Mielellämme palkkaisimme työntekijän jatkamaan hyvää työtä, sanoo Suuronen.

Lähteet: YLE Häme