Tieteen päivillä pohditaan arjen murroksia

Suomalainen arki on kokenut useita murroksia poliittisten ja taloudellisten muutosten myötä. Arjen eri puolet ovat teemana tänään Helsingissä alkavilla Tieteen päivillä. Eri alojen tutkijat esiintyvät yleisölle avoimissa tilaisuuksissa.

kulttuuri
Lappu kaupan ovessa kertoo, että ostoksille pääsee ympäri vuorokauden
Yle

Kun Suomi muuttui talonpoikaisyhteiskunnasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi 1960-luvulla, alkoi palkkatyö määrittää suomalaisten elämää. Tämä rytmitti suomalaisten käsitystä arjesta ja vapaa-ajasta pitkään, kertoo kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

- Kun 1960-luvulla saatiin lauantait vapaaksi, ajateltiin, että viikko on neljäkymmentä tuntia pitkä ja viikonloppuna levätään ja kulutetaan.

2000-luvulla tapahtui voimakas yhteiskunnan pirstaloituminen.

- Siirryttiin yhteiskuntaan, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, ja jossa nonstoppina tapahtuu kaikkea. Tämä tarkoitti merkittävää muutosta arkipäivässä, Heinonen kertoo.

Perinteinen palkkatyömalli on tänä päivänä jälleen murroksessa. Miljoona työikäistä suomalaista ei käy enää perinteisessä palkkatyössä. Myös aiemmin varmoista työpaikoista voidaan sanoa irti.

Työelämän vaatimusten koventumiselle onkin syntynyt vastaliikkeitä, joita kutsutaan myös downshiftingiksi. Monet haluavat jäädä pois työstä vaikkapa sapattivapaalle. Suomalaisten työeetos ja käsitys arjesta onkin jälleen muuttumassa, kertoo työelämän tutkija Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta.

- Nuoremmalle sukupolvelle kaveripiiri on vahvempi kuin perinteinen ydinperhe. Sosiaalista elämää on myös tiistaina tai torstaina, eikä vain viikonloppuisin, Jakonen hahmottelee.

Matkustelu ja maahanmuuttajat tuovat uusia vaikutteita

1960-luvulla suomalaisia viehätti kaupunkikulttuuri. Nyt ihmisillä on kokemuksia Euroopan, Amerikan sekä Aasian maiden metropoleista.

- Nuorta sukupolvia viehättää niin kutsuttu erilainen arki. Enää ei tyydytä siihen pysyvään työsuhteeseen ja television katseluun illalla, Jakonen kertoo.

Mikko Jakonen muistuttaa, että myös maahanmuuttajat pakottavat suomalaiset ottamaan uudella tavalla kantaa työtä ja yksilöä painottavaan kulttuuriin.

- Maahanmuuttajat ovat vaikuttaneet suomalaiseen arkikäsitykseen siten, että meillä on heidän myötään vertailukohta. Meillä on alettu kysyä, että kuinka meidän mummomme ja pappamme pärjäävät vanhainkodeissaan tai toisella puolella maata. Maahanmuuttajat ovat hyvällä tavalla herättäneet meitä, Jakonen sanoo.

Yleisölle avoimet Tieteen päivät jatkuvat Helsingin yliopistossa sunnuntaihin 16.1 asti. Tutkijat luennoivat lisäksi torstaina 13.1 järjestettävässä Tieteiden yö -tapahtumassa eri puolella Helsinkiä.

Tieteen päivien ohjelma verkossa (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Jenni Stammeier