Hyppää sisältöön

Ilmastonmuutos ei ole simppeli juttu

Vuoden 2011 Tieteen päivien avausluennot levisivät keskiviikkona videoituina Helsingistä kautta maan. Otsikkona ollut "'Ilmastonmuutos ihmisten arjessa" kirvoitti kriittisiä ja antoisia puheenvuoroja niin luennoitsijoilta, kuin luentoja seuranneen yleisön riveistäkin. Alan tutkijoita mukaillen: kaikki ei ole ilmastonmuutosta, mikä siltä näyttää.

Professori Jorma Jokiniemen työryhmä tutkii mm. polttoaineiden palamisprosessien kehittämistä. Kuva: YLE / Siru Päivinen

Pielisjoki Pohjois-Karjalassa tuskin koskaan tulvii yhtä karusti, kuin vedet parhaillaan vellovat Australian suurkaupungissa Brisbanessa. Silti vesien, jäiden tai lumien liikkeiden ennustaminen, tai edes niiden aiheuttamiin muutoksiin sopeutuminen on yhä haastavampaa. Jotain on siis tekeillä.

- Hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen lämmittää ilmakehää, tämän verran on varmaa. Mikä kaikki, ja miten paljon siihen vaikuttaa, onkin jo mutkikkaampi juttu. Yhä lisää vaikeuskertoimia tulee, kun yritetään ratkaista kysymys: kuinka konkreettisesti pysäyttää tai edes oleellisesti hidastaa vaarallista kehitystä? Näin pohti Helsingin yliopiston professori Atte Korhola videoluennollaan.

Alan tutkijoiden mielestä ilmastopolitiikat ja kansainväliset huippukokoukset saavat kohtuuttoman paljon julkisuutta osakseen, tehokkaampiankin seurannan kohteita olisi tarjolla. Keskustelua voisi herätellä vaikkapa hiiliverosta hiilijalanjäljen sijaan, tai tuoda tehokkaammin esiin niitä konkreettisia toimia, joilla jo nyt saadaan myönteistä kehitystä aikaiseksi.

- Pelottelu ei tiedotusmuotona ole toimiva, se lamaannuttaa. Sen sijaan konkreettisten toimintatapojen esiin tuominen ja rehellisen viitekehyksen hahmottelu auttavat uutisoinnin seuraamista, pohti vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta.

Likainen ilma lyhentää elämää

Kiina ja Intia tulevat olemaan ilmastonmuutoksen avainpelaajia jo pelkkien väkilukujensa vuoksi. Jo nyt tiedetään Kauko-Idässä olevan alueita, joiden hiukkaspitoisuus ilmassa on satakertainen meidän ilmanlaatuumme verrattuna. Karuimmillaan tämä tarkoittaa ihmisten eliniän lyhenemistä saastuneimmilla alueilla. Myös Euroopasta löytyy mittavia kuormituskeskittymiä.

- Asialla on myös kääntöpuoli. Ihmiskeuhkot pystyvät uusiutumaan ja puhdistamaan itseään, mikäli ilmanlaatu oleellisesti kohenee. Hetkellinen altistus poistuu keuhkoista parissa päivässä, vuosikausien altistus on jo vaikeampi asia, toteaa professori Jorma Jokiniemi Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitokselta.

Huono palaminen ja raskasmetallipitoiset polttoaineet aiheuttavat sairauksille altistumista. Niinpä Jokiniemen työryhmä tutkii muun muassa tehokkaampien palamisprosessien kehittämistä. Puhtaampi polttoaineiden polttaminen vähentää kuormitusta ilmakehässä. Se voisi olla myös suomalaiselle bisnekselle oiva pelikenttä, ja siitä rakennetaankin kiivasta tahtia vientituotetta maailmalle.

- Suomessa pientalouksien osuus ilmakehän päästöistä on 25 prosentin luokkaa. Takkojen, uunien ja saunankiukaiden puhtaammalla poltolla lukua saadaan pienenemään. Tiukemmat päästörajat rantautuvat Suomeenkin lähivuosina, esimerkiksi Saksassa takoille asetetut päästörajat ovat nyt jo meidän lukujamme tiukemmat, Jokiniemi kertoo.

Isot teollisuuslaitokset ovat jo laittaneet päästönsä pääsääntöisesti kuriin, mutta esimerkiksi kuntien lämmöntuotannossa riittää vielä sarkaa. Liikenteen päästöt ovat 15 prosentin luokkaa, aika näyttää kuinka autokannan sähköistyminen tulee vaikuttamaan lukuun.

Entä nielut?

Päästöjen vähentäminen ilmakehään on työnalla, ja hyvä niin. Jokiniemen mukaan olisi paikallaan paneutua nykyistä tehokkaammin myös maapallon nieluihin; siis alueisiin jotka pystyvät puhdistamaan ilmaa luonnon omin menetelmin. Amazonasin alueella kaatuu sademetsää nytkin, eikä toistaalta paikallisellakaan tasolla vaikkapa Suomessa juuri maankäytön suunnittelussa päästönieluja mietitä.

- Suomessa on valittu bioenergia strategisesti tutkimuksen ja kehityksen painopisteeksi. Tietoa alkaa jo tullakin. Panostusta tarvitaan kuitenkin myös hiilinielujen tutkimiseen, Jokiniemi muistuttaa.

Internetissä ilmastonmuutos on keskustelluin ympäristöaihe tällä hetkellä. Syytä ollakin, sillä Himalajan jäätiköt sulavat edelleen, Afrikan tulevia viljasatoja on mahdoton ennustaa, ja yllättävät luonnonmullistukset tuntuvat seuraavan toisiaan kiihtyvällä tahdilla. Fossiilisen energian aika on käymässä vähiin; lähivuosikymmeninä on syytä päästä siirtymään saasteettomaan ja päästöttömään energiaan.

.
.