Diktatuuri ja köyhyys Tunisian mellakoiden takana

Tunisia yrittää hillita verisiä mellakoita lupailemalla poliittisia vapauksia ja ruuan hinnan alennusta. Presidentti Zine al-Abidine Ben Ali on luvannut lisäksi luopua parikymmenvuotisesta vallastaan. Ylen Aamu-tv:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan eurooppalaiset ovat suhtautuneet sinisilmäisesti Tunisian pitkään jatkuneeseen diktatuuriin.

Ulkomaat
Ihmisiä suljetun pankin ulkopuolella. Pankin julkisivu on pahoin palanut.
Aamu-tv:ssä Tunisian väkivaltaisiksi yltyneiden levottomuuksien syitä pohtivat professori Tuomo Melasuo ja Tunisiassa asuva Arja Dubach-Tähkänen.

Tunisian ja muiden Pohjois-Afrikan maiden tilanne on ollut jo 25 vuotta ollut niin räjähdysherkkä, että on ollut vain ajan kysymys, milloin se lähtee purkautumaan ja millä tavoin.

Näin sanoo Aamu-tv:ssä vieraillut Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos Taprin professori Tuomo Melasuo. Varsinkin nuorten elinolot ovat hänen mukaansa heikenneet koko ajan.

- Viimeisen vuoden aikana nuorten tilanne on romahtanut, koska talouskasvu on puolittunut. Aikaisemmin ikäluokasta kaksi kolmasosaa onnistui pääsemään työhön, nyt alle puolet, professori Melasuo sanoo

Tunisiassa ei ole varsinaista oppositiota, vaan oppositio on keskittynyt kansalaisjärjestöihin, joissa toimivat ennen muuta koulutetut.

Julkista valtaa, kuten poliisia suorastaan pelätään. Kukaan ei uskalla kertoa mielipiteitään edes pikkuasioissa, maassa asuva Arja Dubach-Tähkänen sanoo.

Tunisia selvä diktatuuri

Taprin professori Tuomo Melasuo kehottaa eurooppalaisia itsekritiikkiin. Tunisiaa on pidetty vapaamielisenä ja modernina maana. Tosiasiassa se on liukunut kohti poliisivaltiota jo 1990-luvun puolivälistä saakka.

- Itseäni hämmästytti, kun pysyviä konekivääripesäkkeitä alkoi ilmaantua teiden risteyksiin. Melasuo sanoo.

Professori suhtautuu kriittisesti maan presidentin äskettäisiin lupauksiin lisätä poliittisia vapauksia.

- Kelkkaa on käännetty usein Tunisian historiassa. Vasta lähiviikot näyttävät, millaisen paineen demokraattiset piirit pystyvät luomaan, hän sanoo.

Hänen mielestään Euroopalla on nyt vastuu, millaisen signaalin se lähettää Tunisialle. Eurooppa on ollut hiljaa ja vasta Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton on kertonut, mitä maassa pitäisi tehdä.

Presidentti kahminut omaisuuksia

Tavalliset tunisialaiset ovat tähän saakka ajatelleet, että presidentti Ben Ali on varmaan hyvä mies, koska muita ei ole ilmaantunut vaaleissa ehdokkaaksi, maassa asuva Arja Dubach-Tähkänen sanoo.

Vasta viime aikoina tunisialaiset ovat saaneet tietää, kuinka suuri presidentin omaisuus on .

- Hotelleja, lentoyhtiöitä, moottoriteitä tulleineen, maata. Meilläkin päin hänelle kuuluu kaikki merenrannat, jotka hän siirtää sitten omalle suvulleen, Dubach-Tähkänen sanoo.

Hänkin painottaa nyt eurooppalaisten vastuuta. Maassa pelätään, että jos eurooppalaiset turistit hylkäävät Tunisian, matkailutulotkin romahtavat.

Ongelmia koko Pohjois-Afrikassa

Professori Tuomo Melasuon mukaan Pohjois-Afrikan maiden vaikeat sosiaaliset ongelmat räjähtävät, jos niitä padotaan poliittisesti. Näin on käynyt Tunisiassa.

Pohjois-Afrikan maiden väestöstä puolet on alle 30-vuotiaita. Heillä ei ole työtä, asuntoa, eikä mahdollisuutta perheen perustamiseen. Toisaalta koulutustaso on kasvanut, mikä on lisäänyt nuorten yleistä tietoisuutta.

- Algerian poliittinen järjestelmä on demokratian mielessä parempi kuin Tunisian, professori Melasuo sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset