1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Niinistö: Euromaat tukeneet velkaisia maita liian herkästi

Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok.) mukaan Suomi ja muut euromaat ovat ehkä liian herkästi yksin tukeneet velkaisia jäsenmaita.

Pääministeri Mari Kiviniemi torjuu puhemies Sauli Niinistön väitteet siitä, että Suomi olisi rynnännyt auttamaan liian nopeasti Euroopan velkaisia maita. Kiviniemen mukaan vielä ei voida sanoa, pitääkö Suomen antaa uusia, miljardien lisävakuuksia Euroopan vakausrahastolle.

TV1:n Ykkösaamun haastattelussa Niinistö sanoi, ettei Euroopassa vellova velkakriisi ole ensisijaisesti EU:n eikä euron kriisi, vaan jokaisen velkaisen maan oma kriisi.

Niinistö perää, että niiden maiden, jotka ovat aikanaan myöntäneet velkaa, on myös vastattava takauksistaan kriisimaille. Tämä olisi hänen mielestään oikeudenmukaista.

- Tässä suuressa yhteisvastuukeskustelussa kannattaisi entistä johdonmukaisemmin jumputtaa sitä, ettei tämä ole mitenkään euromaiden erityinen ongelma. Jos pelastetaan finanssijärjestelmää niin siihen ovat kyllä kaikki maailman maat osallisia.

Niinistö muistutti, että Kreikan kohdalla euromaat ottivat noin 90 prosenttia vastuusta. Irlannin kohdalla tilanne parani, euromaiden yhteispotti tipahti noin kolmannekseen.

- Jos maat, joiden rahalaitokset ovat olleet löysäkätisiä myöntäessään lainoja, haluavat omia rahalaitoksia pelastaa, niin sitten niiden pitäisi ottaa harteilleen se taakka. Suomen kohdalla tämä kaikki tarkoittaisi pienempää vastuuta.

Suomen hallitus valmistautuu parhaillaan antamaan lisävakuuksia Euroopan vakausrahastolle. YLE Uutisten tietojen mukaan Suomen on varauduttava jopa 16 miljardin takauksiin nykyisen 8 miljardin sijaan.

Euroalueen kahtiajako jatkuu

Niinistön mukaan vastuunottajia on viime aikoina ilmaantunut potentiaalisten kriisimaiden, kuten Portugalin ja Espanjan valkakirjamarkkinoille. Erityisesti Kiinan rooli maailmantaloudessa kasvaa.

- Kiinalla on tällä hetkellä noin 2 800 miljardin dollarin valuuttareservit. Sillä ostaisi kevyesti Oslon, Kööpenhaminan, Tukholman ja Helsingin pörssit ja vielä jäisi rahaa ostaa yli Saksan pörssissä tehtäviin ostoihin.

Kyse on hänen mukaansa suuresta valtapolitiikan muutoksesta.

- Kiinassa on kova menestymisen nälkä. Olen jo joitain vuosia sitten enteillyt, että seuraava maailmansota tullaan käymään markkinatalouden asein.

Talouskasvu euroalueen sisällä, Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä, tulee Niinistön mukaan eriytymään entisestään. Globalisaatio ja kehittyvien talouksien taloudellinen nousu iskee tällä hetkellä pahiten juuri Etelä-Euroopan maihin.

- Kehittyvät taloudet kilpailevat eteläisen Euroopan maiden osaamis- ja tuotantoalueella ja heikentävät niitä. Sen sijaan Pohjoinen Eurooppa, joka on askeleen edellä tekniikan kehityksessä, hyötyy tilanteesta. Tämä lisää Euroopan kahtiajakoa.

Niinistön mukaan myös euroalueen kehitys edellyttää, että puheet euromaiden yhteisvastuusta unohdetaan.

- Ei euroalue ole mikään tulontasausmekanismi. Viime kädessä jokaisen maan on havahduttava siihen, että on varaa elää vain sen mukaan kuin on tuloja.

Ei varaa veronkevennyksiin

Eduskuntavaalien jälkeisellä hallituksella on Niinistön mukaan on edessään leikkauksia, joista poliitikot eivät tunnu haluavan puhua ennen vaaleja.

- Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan menoleikkauksia ja veroratkaisuja, joilla tulopuolta kasvatetaan. Myös rakenteellisia muutoksia täytyy tehdä. Keskusteluun leikkauslistoista on kuitenkin alkanut tulla ylimääräistä dramatiikkaa, jolle poliittinen kenttä on antanut aihetta olemalla asioista hiljaa.

Tuloverojen kevennyksiin ei hänen mielestään lähivuosina ole varaa.

- Hyvä asia on se, että ollaan varmoja, ettei tuloveroja ainakaan kiristetä. Meillä on jo toistakymmentä vuotta lähes poikkeuksetta alennettu verotusta, joten kyllä sen pitäisi alkaa jo tuntua.

Palloliiton puheenjohtajuus ei riitä

Niinistö ei Ykkösaamussa halunnut raottaa tulevaisuudensuunnitelmiaan viimeisen eduskuntakevään jälkeen. Häneltä on viime aikoina tivattu kantaa mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen.

- Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja minun pitäisi ilmoittautua touhuamaan presidentinvaaleja. Tuntisin itseni aika hölmöksi jos siihen lähtisin, kun koko muu porukka menee toista latua, Niinistö totesi ja muisteli, että vuonna 1999 Esko Aho ilmoittautui ensimmäisenä ehdokkaana vuoden 2000 presidentinvaaleihin vasta kesäkuussa.

Niinistö on aiemmin ilmoittanut, ettei hän aio vielä jäädä eläkkeelle. Pelkkä Palloliiton puheenjohtajuus ei hänelle kuitenkaan riitä tulevaisuudensuunnitelmiksi.

- Kyllä minä aion tehdä jotain muutakin, hän totesi salamyhkäisesti.

Ei kavereita Kataisen kanssa

Taloutta koskevissa kysymyksissä puhemies Niinistön ja kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielipiteet eivät aina ole olleet samasta puusta. Kysymykseen minkälainen suhde hänellä on Kataiseen Niinistö vastasi suhteiden olevan jokseenkin normaalit.

- Ei voi sanoa että olisimme kavereita, mutta se ei tarkoita että olisimme myöskään vihamiehiä.