1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Lastenkirjojen idyllissä ei esiinny työttömiä tai köyhiä

Suomalaisissa lastenkirjoissa ei haluta puhua köyhistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuudessa käsitellään nykyään rankkojakin aiheita, mutta syrjäytyminen tai työttömyys eivät kuulu kuvakirjoissa esiintyvien lapsiperheiden arkeen.

kulttuuri
Lastenkirjoja
YLE

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen kävi läpi noin tuhat lasten kuvakirjaa ja selvitti millaisin tavoin ongelmia tai kipeitä aiheita niissä kuvataan.

Ongelmalähtöiset lasten kuvakirjat käsittelevät usein jokaisen perheen arkeen liittyviä ohimeneviä ongelmia, kuten sisaruskateutta tai uhmaikää. Toisessa ääripäässä ovat ehkä vain harvojen lasten elämään kuuluvat todella rankat aiheet, kuten seksuaalinen kaltoinkohtelu tai läheisen ihmisen sairaus tai kuolema.

Viime vuosina katukuvaan ilmestyneitä kerjäläisiä ei lastenkirjojen kuvituksissa kuitenkaan näy, eikä suomalaisesta köyhyydestä juuri puhuta, sanoo tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen.

- Jos ajatellaan, että Suomessa eletään taloudellista laskusuhdannetta, on siihen nähden mielenkiintoista, että lapsiperheiden köyhyys tai vanhempien työttömyys ovat asioita, joita ei haluta tuoda lastenkirjallisuuteen.

Pienkustantajat tarttuvat rohkeammin vaikeisiin aiheisiin

Tutkimuksen mukaan suomalainen lastenkirjallisuus ja erityisesti kuvakirjojen valtavirta kuvaa edelleen idylliä. Heikkilä-Halttusen mukaan kärjistäen voidaankin sanoa, että lastenkirjojen lapsuus on yhä valtaosin karamellisoitu ja kiedottu pehmeään pumpuliin.

Tutkijan mielestä kipeitäkin aiheita käsitteleviä täsmäkirjoja kuitenkin tarvitaan paitsi kasvattajien myös lasten ja vanhempien avuksi hankalissa elämäntilanteissa.

Heikkilä-Halttunen sanookin haluavansa tutkimuksellaan nostaa esiin niitä kirjallisia helmiä, jotka helposti hukkuvat lasten kuvakirjojen suureen tarjontaan.

- Mielestäni yleiskustantajat ovat aika herkkähipiäisiä tehdessään päätöksiä siitä, mistä aiheista kannattaa lähteä kustantamaan lasten kuvakirjaa. Usein juuri pienet kustantajat ottavat taloudellisia ja ehkä ideologisiakin riskejä paljon ronskimmin. Tosin toivoisin, että pienet kustantajat kiinnittäisivät enemmän huomiota kirjojen kuvitukseen ja ulkoasuun, jotta ne erottuisivat joukosta, Heikkilä-Halttunen sanoo.

Kipeiden aiheiden käsittely edistää lapsen turvallisuudentunnetta

Lastenkirjallisuuden kautta voi hahmottaa myös eri aikakausien käsityksiä siitä, mikä on soveliasta lapsille. Päivi Heikkilä-Halttusen tutkimuksessa käytiin läpi lasten kuvakirjoja 1960-luvulta tähän päivään.

- Sodanjälkeisessä Suomessa oli vallalla hoivaava käsitys siitä, mitä lapsille on sopivaa kertoa ja tällä asenteelle mentiin 50-luvun läpi miltei 60-luvulle, Heikkilä-Halttunen kertoo.

1970-luvulla lastenkirjallisuudessa alkoi yhteiskunnallisesti tiedostava vaihe. Silloin katsottiin, että lapsen on syytä ymmärtää yhteiskunnallisesta todellisuudesta kaikki tarpeellinen hyvässä ja pahassa tullakseen kunnon kansalaiseksi.

- Tällä hetkellä olemme toisella tavalla tiedostavassa vaiheessa. Nyt ajatellaan, ettei tieto lisää lapsen tuskaa vaan pikemminkin edistää lapsen turvallisuudentunnetta ja yhteisöllisyydentunnetta suhteessa perheeseen ja läheisiin, toteaa Heikkilä-Halttunen.

Heikkilä-Halttusen kirjoittamassa Minttu, Jason ja Peikonhäntä -teoksessa on varsinaisen tutkimuksen lisäksi myös laaja valikoimaluettelo kipeitä aiheita käsittelevistä kuvakirjoista.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Leena Peltokangas

Lue seuraavaksi